Bergön osayleiskaava-alue on maapinta-alaltaan noin 60 hehtaaria ja muodostaa Espoon Suvisaaristossa niemekkeen, joka rajautuu idässä Kopplosundin ja lännessä Byvikin vesialueisiin. Osayleiskaavalla pyritään mahdollistamaan Bergön alueen lisärakentaminen pääosin pysyvää asumista varten.
Uudenmaan Ely-keskus valitti kaupunginvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen vaatien kaavapäätöksen kumoamista. Hallinto-oikeus katsoi, että Ely-keskuksella on valitusoikeus osayleiskaavan vaikutusten, maakuntakaavan vastaisuuden sekä ympäristö- ja vesiasioihin liittyvän yleisen valvontatehtävän perusteella.
Päätöksessään hallinto-oikeus katsoo, ettei osayleiskaavaa laadittaessa ole tehty selvityksiä, joiden perusteella voitaisiin arvioida maakuntakaavan suunnittelumääräysten toteutumista. Kaavaan ei sisälly vesi- ja jätevesihuoltoon liittyviä määräyksiä. Käytetty kaavamuoto ei velvoita kaupunkia rakentamaan tai ylläpitämään osayleiskaava-alueella teitä, siltoja ja kunnallistekniikkaa, vaikka kaavan tarkoituksena on mahdollistaa lähes 200 asukkaan ympärivuotinen asuminen alueella.
Saadusta selvityksestä ei hallinto-oikeuden mukaan myöskään ilmene, miten uusi rakentaminen ja muu maankäyttö olisi sopeutettu ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö- ja luontoarvot sekä ottaa huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet. Kun myös lähes koko kaava-alueen rantaviiva varataan yleisen virkistyskäytön ulkopuolelle, on osayleiskaava maakuntakaavaan liittyvillä valitusperusteilla lainvastainen.
Hallinto-oikeuden mielestä suhteellisen tiivis ja tehokas rakentaminen Bergön alueella edellyttää myös yksityiskohtaista suunnittelua, joka lähtökohtaisesti tapahtuu asemakaavalla. Koska osayleiskaava ei ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella, on suoraan rakennusluvan perusteena käytettävä osayleiskaava lainvastainen.
Hallinto-oikeus toteaa myös, että pinta-alaperusteinen mitoitus on johtanut siihen, että lähes koko kaava-alueen rantaviiva on kapeita lähivirkistysalueen kaistaleita lukuun ottamatta osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi. Osayleiskaavassa on jätetty laaja luonnonsuojelualueeksi osoitettu alue, joka rajautuu vesialueeseen osayleiskaavan länsirannalla. Tälle osalle ei kuitenkaan ole osoitettu kulkuyhteyttä, eikä hallitsemattoman virkistyskäytön ohjautumista alueelle alueen suojeluarvojen vuoksi voida muutoinkaan pitää tavoiteltavana. Näin ollen päätös on lainvastainen myös mitoitukseen ja vapaa-alueiden riittävyyteen liittyvillä valitusperusteilla.
Päätökseen voi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Hallinto-oikeus kumosi Bergön osayleiskaavan lainvastaisena”
Olen jo yli kymmenen vuotta ollut sitä mieltä, että kunnilta pitäisi ottaa kaikki muu valta pois, paitsi kaavoitus. Alkaa vähitellen näyttää siltä, ettei sitäkään voi niille jättää.
Minkä tahon sitä valtaa sitten pitäisi käyttää, diktaattorivaltuudet? Kunnanvaltuustojen kautta voi asukas suoraan vaikuttaa alueensa päätöksiin. Valtiolle tai Eulle keskittämistäkö toivot.
Sveitsin malli hieman muunneltuna, siellähän kantoneilla on suurin valta, sekä Sveitsin kunnat että valtio ovat päätöksenteossa sivuroolissa.
Eli lääni- tai maakuntatasoinen päätösvaltako? Helsinki voisi tässä vaihtoehdossa kätevästi lobata esim. omien haitallisten toimintojensa (jätelaitokset tms.) sijoittamista kehyskuntaan, eikä paikallinen kunnanvaltuusto voisi Helsingin vaikutusvalta huomioon ottaen asialle tn. yhtään mitään. Olisiko tämä Vanamon mielestä toimivaa lähidemokratiaa?