Korona-aika nosti työmaiden tuottavuutta Britanniassa – ”50 prosentin vähennys työvoimassa, mutta vain 30 prosentin vähennys tuotoksessa”

Isossa-Britanniassa tehdyn yliopistotason tutkimuksen mukaan korona-aika on parantanut rakennustyömaiden tuottavuutta.

Tutkimuksen mukaan työtehtävien suunnitteluun on nyt käytetty enemmän aikaa, mutta se on lisännyt työntekijöiden tehokkuutta. Kuva: Liisa Takala
Koska ihmisten välisiä etäisyyksiä on pitänyt kasvattaa viruksen takia, työmailta on vähennetty henkilöstöä. Tämä on pienentänyt työmaiden kokonaistuotosta, mutta tuotos henkeä kohti on samalla kasvanut.

Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille

Olen jo tilaaja

Rekisteröidy

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Korona-aika nosti työmaiden tuottavuutta Britanniassa – ”50 prosentin vähennys työvoimassa, mutta vain 30 prosentin vähennys tuotoksessa””

  1. Kyse on varmaan paljon syvällisemmästä asiasta kuin koronasta ja etätyöstä. Mielestäni tämä on yksi parhaista esimerkeistä lean-ajattelun ja siihen liittyen myös tahtituotannon eduista. Kun työt suunnitellaan aiempaa paremmin ja tarkemmin, sujuu myös tekeminen; ja kun aliurakat aikataulutetaan seuraamaan ketjussa toisiaan ja työt on selkeästi rajattu tietyille alueille sen sijaan, että koko työmaa-alue on yhtä kaaosta, saadaan logistiikkakin toimimaan hyvin eivätkä tekijät ole toistensa tiellä. On mielenkiintoista kuulla, miten tämän viikon lean-seminaareissa ajatellaan näistä tuloksista.

  2. Eiköhän tuo lean ajattelu täytyisi siirtää aivan muualle kuin työmaille ensimmäiseksi. Kyllä kallistavat tekijät tulevat ensisijaisesti työmaan ulkopuolelta, toissijaisesti työmaalta.

    1. Onko jotain konkreettisia ehdotuksia tai ideoita tarjota? Onko lean-menetelmät jotenkin tai joltakin pois, jos niitä ajetaan useammasta suunnasta saman aikaisesti? Mitä ne työmaan ulkopuoliset kallistavat tekijät ovat?

      1. Tottakai Lean-ajattelua, ei ole keneltäkään pois, se on selvää. Kun puhutaan rakennusalasta laajemmin, ja sen kustannustehokkuudesta, miten Lean vaikuttaa rakennusalan kustannustehokkuuteen tai tuottavuuteen, muutoin kuin itse rakennusliikkeen tuottavuuteen ja mahdolliseen katteeseen. Jos kuvitellaan, että jokin hanke valmistuu Lean-ajattelun toimesta pari kuukautta nopeammin tai jollain tavalla tuottavammin, se voitto haihtuu koko rakennusalaa ajatellen loppujen lopuksi näkymättömiin, tuntuu ainoastaan rakennusliikkeen toiminnassa. Ja vinkki, rakennusliikkeenkin kannattaisi laajentaa Lean-ajattelu koskemaan myös konttorihenkilökuntaa, johtoa unohtamatta.

        Rakennusala tarvitsee paljon laajempaa rakennemuutosta ja ajattelua siitä, miten piilokorruptio ja löysä raha saadaan puristettua markkinasta, ainakin huomattavasti pienemmäksi. Toisin sanoen, miten markkina saadaan tehokkaammaksi. Se on iso otsikko ja sen otsikon alla on todella paljon muutakin tehtävää. Kiinnostusta ei vain löydy ja iso osa alan harrastajista tietää miksi.

        Ainoastaan isommalla rakennemuutoksella on mahdollista saada todellista laatua, tuottavuutta ja kustannustehokkuutta alalle. Se taatusti karsii toimijoita alalta, se vähentää konsulttien määrää ja käy kipeää herraskansaan jotka nyt perustavat muutaman höpönassun firmoja, aikomuksena ottaa asuntomarkkinasta sitä ylimääräistä ~10 pinnaa, läppäri pikkutakki minikonttori tyyliin. Jos aihe ei ketään muuta kiinnosta, niin ainakin kaikkia niitä yksityisiä kuluttajia, eli asuntorakentamisen asiakkaita.

        Ihan vaan muutamia aiheita listatakseni työmaan ulkopuolisiin kallistaviin tekijöihin:
        1) Sopimussanktiot pääurakoinnin osalta syyniin (vain onnistumalla saa taloudellisen tuloksen) Sopimusehtoja toki voisi tarkastella joiltain osin myös löysäävään suuntaan.
        2) Kaavoittamisen yhteydessä asetettavien ehtojen analysointi (esim. asuntorakentamisessa Hitas-ajattelu myös yksityiseen maanomistukseen ja raakamaan kehittämiseen)
        3) Konsulttien rooli huomattavan paljon tiukempaan syyniin. Rakennuttajakonsultit ovat tällä hetkellä melko lailla jonon jatko koko kentässä. Helppo rahalinko, vailla erityisempää vastuuta.
        4) Alihankinnan ohjaaminen ja kustannustehokkaammaksi saaminen. Ensimmäiseksi täytyisi aloittaa luottamuksen syntymisestä puolin ja toisin (pääurakointi – alihankinta). Toiseksi kohtaan yksi sopimussanktiot (vain onnistumalla taloudelliseen tulokseen).

        Kylläpä pääurakoinnin ja alihankinnan tarjoushinnat kallistuisi, vai kävisikö enemmin niin, että markkina siistiytyisi.

        Lean-ajattelua kannattaisi soveltaa myös näissä merkeissä.