Kokeile kuukausi maksutta

Alvar ja Aino Aallon läpimurtotyön Paimion parantolan pelastamiseksi on perustettu säätiö, jossa valtio on mukana miljoonilla

Vuosina 1929–33 rakennetun Paimion parantolan tuleva käyttö on vielä hajanaisten suunnitelmien tasolla. Yksi mahdollisuus on esimerkiksi toiminta koulutuskeskuksena.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri myy Alvar Aallon suunnitteleman Paimion parantolan säätiölle. Kuva: Antti Johansson / HS

Arkkitehtipariskunta Alvar ja Aino Aallon suunnitteleman Paimion parantolan kehittämiseksi on perustettu säätiö. Asia julkistettiin tiistaina. Säätiön perustajia ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, valtio, Alvar Aalto -säätiö sekä Paimion ja Turun kaupungit.

Perustajien mukaan säätiö mahdollistaa kansainvälisesti merkittävän arkkitehtuurikohteen pitkäjänteisen kehittämisen.

Funktionalismin ihanteita edustava parantola vei suomalaista arkkitehtuuria maailmankartalle. Perustettavan säätiön avulla voidaan säilyttää Aallon uraauurtavan työn rakennus- ja kulttuuriperinnöllinen arvo,” ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoo tiedotteessa.

”Tämä on suuri päivä”

Paimion parantolan pelastustyön polkaisi käyntiin pari vuotta sitten Suomen arkkitehtiliiton Safan puheenjohtaja Henna Helander. Hän toimii Alvar Aalto -säätiön edustajana perustettavan säätiön hallituksessa.

Parantolalla on rakennustaiteellista arvoa, mutta sen lisäksi arkkitehdillä on myös henkilökohtainen suhde parantolaan. Helander on vieraillut parantolassa muun muassa silloin, kun hän oli siellä kehitysvammaisen lapsensa kanssa perhekuntoutuksessa.

Kyllä tämä on tosi suuri päivä. Lasten syntymisen ja arkkitehdiksi opiskelemaan pääsyn jälkeen aivan elämäni tärkeimpiä”, hän sanoo. ”Toivon, että tämä on lahja kaikille suomalaisille, kuten se oli sisällissodan jälkeen.”

Helanderin mukaan hallituksen tehtävänä on nyt laatia ”piinkova strategia” rakennuksen toiminnan varmistamiseksi.

Rahaa tarvitaan paljon

Valtio luovuttaa säätiön peruspääomaksi 500 000 euroa ja sitoutuu rahoittamaan säätiötä enintään 2,5 miljoonalla eurolla seuraavan neljän vuoden aikana. Lisämääräraha on kertaluonteinen. Sekä Alvar Aalto -säätiö että Paimion ja Turun kaupungit luovuttavat säätiön peruspääomaksi 30 000 euroa.

Rahaa tarvitaankin, sillä Paimion parantolan käyttökustannukset olivat HS:n tietojen mukaan vuonna 2018 pari miljoonaa euroa vuodessa.

”Suomesta on puuttunut kulttuurikohteisiin lahjoittamisen kulttuuri, ja on pakko myöntää, että tällä hetkellä irtonaista rahaa ei ole”, Helander toteaa. ”Myöskään verotus ei tällä hetkellä tue hyväntekeväisyyttä. Mutta onneksi on nousevaa kulttuuritahtoa. Tämä on myös tahtokysymys.”

Vuosina 1929–33 rakennettua parantolaa pidetään Alvar ja Aino Aallon läpimurtoteoksena. Aallon ajattelun keskiössä oli ihminen ja arkkitehtuurin parantava vaikutus. Tuberkuloosiparantolan rakennuskokonaisuus toteutettiin pienimpiinkin kalustuksen yksityiskohtiin asti Aaltojen näkemyksen mukaisesti.

Vuosittain siellä vierailee tuhansia ihmisiä, joista valtaosa ulkomaalaisia.

”Eikä siellä tällä hetkellä ole oikein mitään satunnaisille kävijöille. Ei edes kahvilaa”, Helander toteaa.

Sairaala loppui muutama vuosi sitten

Parantolassa hoidettiin tuberkuloosipotilaita 1960-luvulle saakka, minkä jälkeen parantolaa muutettiin asteittain yleissairaalaksi. Varsinaiset sairaalatoiminnot loppuivat 2010-luvun puolivälissä.

Säätiön perustamisasiakirjassa sanotaan, että paikan on oltava auki vierailijoille, mutta muuten käyttö on vielä hajanaisten suunnitelmien tasolla.

Helanderin mukaan yksi mahdollisuus on esimerkiksi toiminta koulutuskeskuksena. Hyvin se voisi sopia myös vaikkapa retriittiin.

”Parantolan syrjäinen sijainti on haaste, mutta se voi olla myös vahvuus. Siellä näkee tähtitaivaan eikä ole liikenteen menoa. Se on sellainen rauhan ja paranemisen paikka, jota tässä ajassa tarvitaan.”

Yhtenä esimerkkinä arkkitehtuurikokonaisuuden vaalimisesta Helander mainitsee Bauhausin Dessaussa Saksassa. Bauhaus oli useammassa kaupungissa aikoinaan toiminut taide- ja arkkitehtuurikoulu, joka kokosi eri alojen tekijöitä yhteen, vaikutti valtavasti moderniin arkkitehtuuri- ja esinesuunnitteluun.

Dessaussa on muun muassa Walter Gropiuksen 1920-luvulla suunnittelema Bauhaus-koulurakennus.

Hiljattain Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kaipaili Eurooppaan ”uutta Bauhausia”.

”Bauhaus Dessaukaan ei ole mikään solmukohta, mutta silti siellä käy paljon ihmisiä. Myös Paimiolla on potentiaalia paikaksi, jossa käydään ja voidaan hyvin. Ja jossa taas esimerkiksi arkkitehdit, insinöörit ja muiden alojen ihmiset tekisivät yhteistyötä.”, Helander sanoo.

”Paimiolle ominaista on aina ollut valoisa tulevaisuuden usko. Aikoinaan ei ollut lääkettä tuberkuloosiinkaan, mutta silti siellä vietiin asioita eteenpäin. Minulle Paimion henki on avointen ratkaisujen etsimistä.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Alvar ja Aino Aallon läpimurtotyön Paimion parantolan pelastamiseksi on perustettu säätiö, jossa valtio on mukana miljoonilla”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat