Etelä-Suomen kaupungit: EU:n elvytysrahaa liikenneinfraan

Poikkeuksellisena aikana on varmistettava kilpailukyvyn ja kansainvälisen saavutettavuuden kannalta tärkeät liikenneinfrainvestoinnit.

Liikenneinfrasta on pidettävä huolta, mikäli Suomi mielii säilyttää kilpailukykynsä. Esimerkiksi E18-väylä on osa TEN-T -verkostoa.

Pohjoinen kasvuvyöhyke, joka kokoaa Etelä-Suomen 13 merkittävintä kaupunkia ja kuusi maakuntaa yhteistyöverkostoksi, sijoittaisi EU:n elpymisrahaa talouskasvun kannalta tärkeiden liikenneyhteyksien kehittämiseen.

”On tärkeää, että myös poikkeuksellisena aikana varmistetaan kilpailukyvyn ja kansainvälisen saavutettavuuden kannalta tärkeät liikenneinfrainvestoinnit”, toteaa Pohjoisen kasvuvyöhykkeen yhteysjohtaja Marjo Uotila tiedotteessa.

Esimerkiksi Tunnin juna yhdistää Turun ja pääkaupunkiseudun yhdeksi työssäkäyntialueeksi ja edistää koko Pohjoisen kasvuvyöhykkeen sisällä tapahtuvaa työ- ja vapaa-ajan liikkumista. Tärkeitä ovat myös käynnissä olevat satamahankkeet, jotka ovat vientivetoiselle kasvuvyöhykkeelle tärkeä väylä Eurooppaan.

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen verkosto tuo uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja elinvoimaa Suomeen yhdistämällä valtion, kaupunkien, elinkeinoelämän sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden keskeiset edustajat. Sen  kautta kulkee suurin osa Suomen viennistä, tuonnista ja henkilöliikenteestä sekä Suomen ainoa kansainvälisesti merkittävä TEN-T-ydinverkkokäytävä.

Alueella sijaitsevat myös Suomen suurimmat satamat, Helsinki-Vantaan lentokenttä, tavaraliikenteen rajanylityspaikat sekä useat suomalaiset huippukorkeakoulut ja yritykset.

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Etelä-Suomen kaupungit: EU:n elvytysrahaa liikenneinfraan”

  1. Itse veikkaan, että niin sanotut elvytysrahat pilkotaan moneen pieneen ja keskisuureen hankkeeseen kohdennetuiksi. Kaikenlaista on ollut esillä luontopolkujen kehittämisestä raidehankkeisiin, rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja ympäristöministeriön asettama kestävän elvytyksen työryhmä puhui väliraportissaan myös kevyen liikenten väylien rakentamistarpeista.

    Huoltovarmuusseikat saattavat nyt myös painaa. Suomen vienti ja tuonti on ollut pitkälti merikuljetusten varassa, ja häiriöt merikuljetuksissa voivat olla liian iso riski siihen nähden, että kehitettäisiin myös vaihtoehtoisia vienti- ja tuontireittejä merikuljetuksille. Ei niiden sijaan, vaan niiden rinnalla. Sellainen hanke voisi olla esim. liikenneinfrastruktuurin kehitystoimenpide Suomen ja Ruotsin rajalla tai Suomen ja Venäjän välillä, jossa kehitettäisiin joko junaliikennettä tai tieliikennettä. Esimerkiksi Tornio-Haaparanta -väli on nykyisin varsin hidas liikennöidä. TEN-T ydinverkon laajennukseksi esitetyllä pätkällä on nykyisin 40 km/h enimmäisnopeusrajoitus. Myös henkilöliikenteen kannalta sellainen nopeus on aivan liian hidas. Mopollakin pääsee nopeampaa.

    Merikuljetuksia ei ole ollut vuosiin niin vähän kuin on nyt. Merikuljetukset tonneina laskivat elokuussa 10 % edellisvuodesta. Kontteja kuljetettiin jopa 16 % vähemmän kuin edellisvuonna. Naantalin jalostamon sulkeminen voi vähentää jatkossa pysyvästi merikuljetusten määriä, samoin mm. Kaipolan paperitehtaan sulkeminen. Paperintuotanto siirtyy maailmassa lähemmäs paperin kulutuspaikkoja. Brexitin on ennustettu vähentävän myös meritse tapahtuvaa tuontia ja vientiä pysyvästi joidenkin promillejen verran. Satamien välinen kilpailu on kiihtynyt kuljetusten vähennyttyä ja se saattaa lähiaikoina kiihtyä vielä lisää.

  2. Tai voinee mukana olla isompiakin hankkeita, joista sitten rahoitetaan joku siivu. Mutta veikkaukseni on, että hallitus päätyy pilkkomaan elvytysrahat ennemmin moneen palaan kuin päättää toteuttaa elvytysrahoilla vaikkapa vain yhden ison hankkeen, ja keskittää rahat siihen.

  3. 40 km/h rajoitus koskeekin näköjään vain rajanseutua. Erään toisen lähteen mukaan rajoitus on nykyisin 35 km/h. Siellä alhainen nopeus on ymmärrettävä, jos radalla joudutaan tekemään vaihtotöitä.

Jätä kommentti