Hallitus hyväksyi asumisoikeusjärjestelmää uudistavan lakiesityksen

Hallitus on hyväksynyt lakiesityksen, joka uudistaa asumisoikeusjärjestelmää. Hallitusohjelman mukaisesti uudistus vahvistaa asumisoikeusjärjestelmän kohtuuhintaisuutta ja läpinäkyvyyttä, lisää asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja yksinkertaistaa asukasvalintaa.

Asumisoikeusasuntoja Vantaan Leinelässä. Kuva: Asokodit

Esityksen mukaan asumisoikeusasuntojen asukasvalinnassa siirrytään määräaikaisiin järjestysnumeroihin ja valtakunnalliseen jonotusjärjestelmään siten, että jatkossa asumisoikeusyhtiöt valitsevat asukkaat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran myöntämän järjestysnumeron perusteella. Uutta menettelyä sovellettaisiin kahden vuoden siirtymäajan jälkeen, ja nykyiset asukasvalinnan järjestysnumerot olisivat voimassa kaksi ja puoli vuotta lain voimaantulosta. Uudistuksessa Aran asema asumisoikeusjärjestelmän valvojana vahvistuisi. Muutosten tavoitteena on nopeampi ja asukaslähtöisempi palvelu.

Asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa yhtiön asioihin lisääntyisivät. Asukasjäsenten määrä yhtiön hallituksessa kasvaisi 40 prosenttiin. Asukkaat voisivat valita valvojan tarkastamaan yhtiön toimia, esimerkiksi vuokranmääritystä ja hankintojen kilpailutuksia. Talokohtainen asukashallinto säilyisi, minkä lisäksi jatkossa yhtiötason asioita, kuten korjaus- ja rahoitussuunnitelmia, hoitojärjestelmää, kilpailutuksia sekä käyttövastikkeiden tasauksen periaatteita, käsittelisi myös asukkaiden ja omistajan välinen yhteistyöelin. Lisäksi perustettaisiin asumisoikeusasioita kehittävä valtakunnallinen neuvottelukunta.

Poikkeustilanteessa, jossa yhtiön rakennuksella ei ole enää kysyntää asumisoikeustalona ja sen asumisoikeusasukkaista on jäljellä enintään kolmasosa, Ara voisi myöntää yhtiölle luvan muuttaa jäljellä olevat asumisoikeussopimukset vuokrasopimuksiksi. Muita ehtoja tälle poikkeukselliselle luvalle olisivat: tappiollisen kohteen käyttövastikkeet ja vuokrat eivät riitä kulujen kattamiseen, yhtiön taloudelliset ongelmat eivät johdu sen omasta toiminnasta vaan haastavasta markkinatilanteesta ja yhtiö on jo ryhtynyt talouttaan tervehdyttäviin toimiin. Tappiollisista ja vajaakäyttöisistä asumisoikeustaloista luopuminen olisi sekä yhtiön että asukkaiden etu, sillä näin katkaistaisiin yhtiön kulujen kertyminen ja asumiskustannusten kasvu sekä estettäisiin talousongelmien kaatuminen muiden asumisoikeustalojen kannettavaksi. Näin myös valtion tuki kohdistuisi asumisoikeusasukkaille eikä tyhjien asuntojen ylläpitoon.

Asukkaiden asumisturvan tulisi toteutua myös edellä mainitussa poikkeustilanteessa. Yhtiön tulisi tarjota asukkaille toista asumisoikeus- tai vuokra-asuntoa, asumisoikeusmaksu korotuksineen palautettaisiin ja asukkaalla olisi myös oikeus lunastaa asuntonsa itselleen talon muuttuessa tavalliseksi asunto-osakeyhtiöksi. Asukkaalle korvattaisiin myös muuttokustannukset.

Suomessa on noin 50000 asumisoikeusasuntoa ja niissä noin 100000 asukasta. 30 vuotta voimassa ollut asumisoikeusjärjestelmä tarjoaa tärkeän, kohtuuhintaisen vaihtoehdon vuokra- ja omistusasumiselle etenkin kaupunkikeskuksissa, joissa se myös tasapainottaa asuinalueiden asukasrakennetta.

Vuonna 2016 valmistuneen selvityksen mukaan järjestelmän suurimpia haasteita ovat talojen vanheneminen, korjausvelan kasvu, ikuiset rajoitukset sekä toimijoiden välinen epäluottamus. Uudistuksessa on haettu ratkaisuja, jotka ovat reiluja sekä asukkaille että omistajille. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että asumisoikeusasuminen on toimiva ja houkutteleva asumismuoto myös tulevaisuudessa.

Laki astuisi voimaan 1.1.2021. Uutta asukasvalintamenettelyä sovellettaisiin 1.1.2023 lähtien, ja nykyiset järjestysnumerot olisivat voimassa 31.8.2023 saakka.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Hallitus hyväksyi asumisoikeusjärjestelmää uudistavan lakiesityksen”

Jätä kommentti