Infrarakentajien tilauskannat sulivat – ala vaatii julkisten investointien nopeuttamista

Infraurakoitsijoiden tilauskannan pituus romahti kesällä 2020 alle puoleen vuoden takaisesta.

E18-valtatien rakentamista Haminan kehätiellä. Kuvituskuva. Kuva: Juha Salminen.

Tiedotteen mukaan infraurakoitsijoiden tilauskannan pituus romahti kesän 2020 aikana. Se lyheni alle neljään kuukauteen, kun se vuosi sitten oli 8,25 kuukautta. Tätä huonompi tilanne oli viimeksi finanssikriisin jälkeen.

Infratyön tilaajat raportoivat lisäksi urakoitsijoiden tarjoushalukkuuden kasvusta ja tarjoushintojen laskusta. Syksyn 2020 haasteeksi tilaajat nostavat etenkin kuntien säästötoimenpiteet ja hankkeiden aikataulumuutokset.

Tiedot ilmenevät MANK ry:n tuoreesta suhdannejulkistuksesta. MANK edustaa maarakennusalan tilaajia, suunnittelijoita, urakoitsijoita ja kouluttajia sekä infran keskeisiä käyttäjiä Suomessa.

Nyt on oikea hetki kiilata investointilamaa

”Uudet tiedot vahvistavat käsitystä siitä, että rakennusalalla on käynnissä nopea suhdannekäänne huonompaan. Tämä on haaste Suomelle, sillä ala on meillä erittäin merkittävä työllistäjä ja investointien kohde. Joka viides suomalainen työllistyy alan piirissä ja investoinneista lähes 60 prosenttia liittyy rakentamiseen”, Rakennusteollisuus RT:n varatoimitusjohtaja ja infratoimialasta vastaava johtaja Paavo Syrjö sanoo.

Syrjön mukaan infraan kohdistettu elvytys toimii todistetusti. Infrainvestoinnit työllistävät ja saavat nopeasti liikkeelle myös asunto- ja muuta rakentamista sekä lisäävät taloudellista aktiivisuutta.

Verojen ja veroluonteisten maksujen osuus rakentamiseen sijoitetuista euroista on 40–45 prosenttia, millä on Syrjön mukaan myös suuri alueellinen merkitys.

Elpymisrahasto tuo mahdollisuuksia Suomelle

EU:n jäsenmaat laativat paraikaa kansallisia investointisuunnitelmiaan EU:n elpymisrahoituksen käytöstä. Suomen osuus EU:n elvytyspaketista on tämänhetkisen arvion mukaan noin 3 miljardia euroa.

”Suomen on nyt erittäin tärkeää pitää mukana investointisuunnitelmassaan raideinvestoinnit ja teollisuuden kilpailukykyä parantavat väylähankkeet sekä varmistaa kuntien kyky pitää kiinni investoinneistaan”, Syrjö muistuttaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Infrarakentajien tilauskannat sulivat – ala vaatii julkisten investointien nopeuttamista”

  1. Tuon elpymisrahaston osalta olisi mielenkiintoista tietää, että käynnistetäänkö sillä kokonaan uusia investointeja, joista ei ole päätöksenteossa edes vielä juuri puhuttu, vai korvamerkataanko siihen liittävää rahaa lähinnä jo toteutettaviksi käytännössä joka tapauksessa linjattujen investointien valtionrahoitusosuuksiin. Esimerkiksi EIP:n rahoituspäätöksethän perinteisesti ovat kohdistuneet suurelta osin hankkeisiin, jotka olisivat toteutuneet ilman EIP-lainaakin, mutta silloin erilaisella rahoitusrakenteella, ja elvytysrahaston kohdalla tulee mieleen, että aiotaanko sitä käyttää EU-maissa vastaavalla tavalla, eli rahoittaen muutenkin liikkelle lähdössä olevia hankkeita elvytysrahaston kautta maksettaviksi, jolloin valtion budjetista niitä tarvitsee suoraan rahoittaa vähemmän. Lasku tulee sitten seuraavina vuosikymmeninä, kun elvytysrahaston ottamat lainat maksetaan tulevien vuosikymmenten aikana.

Jätä kommentti