Pientalorakentaminen ehkä piristymässä – tontit isoin jarru kasvulle

Pientalorakentaminen säilyy viime vuoden tasolla. Ensi vuonna on pientä nousua, ennustaa Rakennustutkimus RTS markkinakatsauksessaan. Ongelmana on tonttien niukkuus ja kalleus pääkaupunkiseudulla. Oikotien kysely puolestaan kertoo työhuoneen suosion kasvusta.

Pientalo jää monella vain lapsuuden haaveeksi, sillä pääkaupunkiseudulla ei ole tarjolla tontteja ja ne harvatkin maksavat maltaita. Lisää kaupunkia -linjaukset eivät suosi pientaloja vaan korkeaa ja tiheää.

Omakotirakentamisen määräksi vuonna 2020 RTS arvio noin 7000 kpl, mikä on suunnilleen samaa määrää kuin viime vuonna. Lisäksi rivitaloasuntoja rakennetaan suunnilleen 3200 kpl. Koronapandemia vähensi jonkin verran kuluneen vuoden kokonaisaloitusmäärää. Pientalotyyppisessä aluerakentamisessa on RTS:n mukaan kuitenkin selkeitä kasvun merkkejä. Ensi vuoden rakentamismääräksi RTS arvioi 7500.

Koronapandemia hyydytti alkuvuonna pientalonrakentamisen orastaneen kasvun. Touko-elokuussa aloitukset laskivat 15 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. RTS odottaa nyt kasvua, koska kysyntää on varsinkin hyvillä paikoilla. Ongelmana on, että siellä missä kysyntä on kovin omakotitonttien tarjona on niukin, Helsingissä lähes nolla. Espoossa 78 tonttia haki 2800 henkeä. Pääkaupunkiseudulla omakotitonttien hinnat ovat nousseet voimakkaasti, kun taas muualla maassa ne ovat keskimäärin laskeneet.

Koko maassa itse rakennutetun omakotitalon hinta oli tänä vuonna keskimäärin 2430 euroa neliölle. Uuden rivitalon sai 3359 eurolla ja kerrostaloasunnon 4832 eurolla. Vanha omakotitalo irtosi keskimäärin 1588 eurolla, mutta paikkakuntakohtainen ero on iso, koska joillakin syrjäseuduilla arvo voi olla ostajien puuttuessa olematon.

Loma-asuntojen rakentamisintoa korona on jopa hieman lisännyt.

Asuntokauppa on ollut syksyllä vilkasta

Oikotien kyselytutkimus selvitti suomalaisten asumissuosikkeja korona-aikana. Erillisestä työhuoneesta haaveilee nyt miltei joka kolmas. Niitä halutaan uusiin omakotitaloihinkin.

Eniten suosiota sai omakotitalo maaseudulla. Joka viidennes halusi sellaista. Toiseksi halutuin oli omistusasunto laitakaupungilla. Se oli suosikki 17 prosentille. Omistusasunto kaupungin keskustassa oli 13 prosentille halutuin asumismuoto.

Omasta pihasta haaveilevien määrä oli kasvanut selvästi.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Pientalorakentaminen ehkä piristymässä – tontit isoin jarru kasvulle”

  1. Tontit ovat jo useamman vuoden olleet keskeinen jarru pientalorakentamisessa. Käytännössä tontteja on saanut monessa kasvukunnassa vain ostamalla jonkun olemassa olevan talon purettavaksi, voittamalla kunnan arpajaisissa, tai sitten lohkomalla jonkun vanhan tontin. Ei pientalorakentaminen piristy aiempien vuosien korkeammille tasoille, jos ei ole tontteja, joille niitä saisi rakentaa. Jos Espoossa 2800 henkeä koitti saada pientalotontin ja 78 sai, niin ei niiden rakentaminen pääse piristymään, vaikka kysyntää olisikin, koska pääosa niistä, jotka haluaisivat talon rakentaa, eivät pääse toteuttamaan sitä.

    Loma-asunnoissa tonttitarjonta ei ole ollut niin suuri rajoite kuin vakituisissa asunnoissa, paitsi joillain alueilla alueellisesti. Niiden osalta on yhä myös suhteellisen edullista tarjontaa heikkokuntoisista vanhoista loma-asunnoista, jotka purkamalla pystyy saamaan rakentamispaikan uudelle loma-asunnolle. Vanhojen loma-asuntojen purkaminen on yleensä paljon halvempaa kuin vakituisesti asuttujen asuntojen purkaminen.

    1. Niin. Itse teimme Helsingissä sen ratkaisun että myimme Kallion kaksion, shoppasimme aikamme, ja päädyimme lopulta kehä I:n sisälle itästadiin 60-luvun kivi-OKT:oon 1200m2 tontilla. Mutta kun tölli on ikäisekseen kohtuukuntoinen eikä homepommi ja työkalutkin pysyvät käsissä, niin mikäs tässä on ollessa? Ja lähti muuten vielä halvemmallakin kuin mitä siitä kalliolaisesta reikä seinässä-kaksiosta sai fyrkkaa…

      Eli käy se näinkin, vaikkakaan ei tietenkään sovi kaikille. Mutta itse olemme kyllä olleet erittäin tyytyväisiä.

Jätä kommentti