Sp-Koti: Asuntokauppa hidastuu jälleen loppuvuonna – Ensi vuonna sitä hidastaa uudisrakentamisen väheneminen

Kiinteistönvälitysketju Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantasen mukaan myytäviä kohteita on tällä hetkellä tarjolla useita tuhansia vähemmän kuin vuosi sitten.

Korona ei romahduttanut asuntokaupapa. Kuva: Lauri Lähteenmäki

Koronan vaikutus Suomen asuntomarkkinoihin on jäänyt pelättyä pienemmäksi. Kiinteistönvälitysketju Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen ennustaa asuntokauppojen määrän jäävän tänä vuonna vain 2–3 prosenttia viime vuodesta. Myytävien asuntojen kokonaiskauppamääriin ja hintoihin ei ole odotettavissa suuria muutoksia ensi vuonna.

Ensi vuonna asuntomarkkinoiden ennustetaan kasvavan korkeintaan vajaan prosentin. Sp-Koti ennakoi, että uudisasuntojen kauppamäärät tulevat laskemaan 10 prosenttia kovan rahan uudisrakentamisen vähenemisen seurauksena.

Käytettyjen asuntojen myynnin Rantanen ennustaa pysyvän vähintään tämän vuoden tasolla tai lisääntyvän korkeintaan kaksi prosenttia.

”Kevään hetkellisen täysstopin jälkeen asuntokauppa on käynyt Suomessa vilkkaana. Syyskuussa Suomessa myytiin uusia ja käytettyjä asuntoja yhteensä 5,5 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Sama tahti on jatkunut myös lokakuussa. Loppuvuosi ei valitettavasti näytä enää yhtä hyvältä, koska tarjontaa markkinoilla on aivan liian vähän”, Rantanen sanoo.

Vaikka kysyntä pysyisi hyvällä tasolla, laskevat kauppamäärät väkisinkin, kun ei ole myytävää. Rantasen mukaan myytäviä kohteita on tällä hetkellä tarjolla useita tuhansia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.

”Koronan toinen aalto on mitä ilmeisimmin saanut ihmiset varovaisemmiksi oman asuntonsa myyntiin laittamisessa.”

Polarisoituminen ja hintojen eriytyminen jatkuvat

Rantanen uskoo, että polarisoituminen ja hintojen eriytyminen tulevat jatkumaan ensi vuonnakin. Pääkaupunkiseudulla ja isommissa kaupungeissa hintataso vahvistuu maltillisesti, mutta muualla Suomessa asuntojen hinnat tulevat keskimäärin hieman laskemaan. Hintakehityksessäkin paikkakuntakohtaiset erot ja eri asuinalueiden erot voivat olla suuria.

Säästöpankkiryhmän tuoreen Säästämisbarometritutkimuksen mukaan suomalaiset ovat hyvin tietoisia asuntojen hintojen alueellisesta eriytymisestä.

”Arvio asumisen hinnan kehityksestä on pysynyt samalla tasolla kuin viime vuonnakin. Lähes puolet suomalaisista odottaa oman asuinalueen hintatason nousevan seuraavien 2–3 vuoden aikana. Hintojen nousuun uskotaan selvästi enemmän pk-seudulla ja suuremmissa kaupungeissa. Pienissä alle 10 000 asukkaan kunnissa hintojen laskuun uskotaan enemmän kuin nousuun”, sanoo Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Sp-Koti: Asuntokauppa hidastuu jälleen loppuvuonna – Ensi vuonna sitä hidastaa uudisrakentamisen väheneminen”

  1. Korkeat kuplahinnat asunnoissa on Suomen talouden suurin jarru, korostuu erityisesti koronan aikana, kuplahinnat estävät vapaan työvoiman liikkumisen sekä syö suurimman osan kulutuksesta.

    1. Näinhän se taitaa olla. Jos vielä puurakentaminen ajetaan pakollisena, mahdollisesti vielä valtion velkatuella, markkinaan, voidaan laittaa kansi päälle. Kysymys taitaa olla enemmän siitä, että asialle ei ole minkäänlaista pyrkimystä tai edes halua tehdä mitään.

      1. On se niin väärin.

        Suurin vauhdittaja on ympäristötietoisuuden lisääntyminen.

        Karjalaisen mukaan kunnat kehittävät kilvan erilaisia puurakentamisohjelmia ja puurakentamiskohteita.

        Karjalainen on ollut pitkään mukana työ- ja elinkeinoministeriön puurakentamisohjelmassa ja laskemassa puurakentamisen työllisyysvaikutuksia. Hänen mukaansa puukerrostalojen lisääntyminen 10 prosentilla toisi Suomeen noin kuusituhatta uutta työpaikkaa.

        1. Mielenkiintoista. Mitenköhän uudet työpaikat on saatu perusteltua, ei taida mennä nyt ihan putkeen tuokaan lasku.

          Rakennusala on tehnyt kautta aikojen kömmähdyksiä, mutta olisiko niin, että nyt ollaan ajamassa tähän asti suurinta. Tämä on hieman isompi aihe kuin moni ajatteleekaan ja aikalailla ainoana perusteena pyritään asian edistämiseen käyttämään ilmastonmuutosta, muita perusteita ei taida olla. Aika vähän on haluttu hakea puurakentamisella tuotetun kiinteistövarallisuuden kääntöpuolia, miksi?

          Aika mielenkiintoista myös on, että aikaisemmin luotettavina pidetyt tutkivat tahot saavat päästölaskelmissaan ja vertailuissaan aivan ”alta lipan” tuloksia, joista maallikkokin pystyy sanomaan, että ei pidä paikkaansa. Haluaako rakentamisen sektori saattaa kiinteistövarallisuutta pelkällä politiikalla ja lobbaamisella sellaiseen lopputulemaan, että lapsen lapsemme haukkoo henkeä yrittäessään maksaa sitäkin velkaa tulevaisuudessa.

          En kirjoita viestiä siksi, että haluaisin olla poikkiteloin puurakentamisen osalta, puurakentaminen on ollut ja tulee varmasti olemaan osa rakentamistamme ja on myös erinomainen tuote oikeassa paikassa, mutta olisiko syytä saattaa aiheen tutkiminen ja vertailu realistiselle ja ennen kaikkea rehelliselle tasolle. Oletan, että silloin rakentamisen sektori kykenee paremmin katsomaan peiliin muutaman vuosikymmenen kuluttua.

        2. ”Karjalaisen mukaan kunnat kehittävät kilvan erilaisia puurakentamisohjelmia ja puurakentamiskohteita.”
          Tämä on niin hyvä 😂 Mitä kaikkea ne kunnat ovatkaan aikojen saatossa kehittäneet ja sitten peruneet tai korjanneet.

  2. Valitettavasti hallitusohjelman kirjaukset saavat tämän puurakentamisen vouhotuksen aikaiseksi. Ympäristöministeriön väki painaa kaasu pohjassa putkinäöllä toteuttamassa vähähiilisen rakentamisen ohjausta ainoana päämäränä puurakentamisen epäoikeudenmukainen ja kyseenalainen edistäminen. Tässä vauhdissa ei saada aikaan muuta kuin ongelmia tulevaisuudessa.

    Tuo työllisyys perustelu ontuu mielestäni melko pahasti. ”Puukerrostalojen lisääntyminen 10 prosentilla toisi Suomeen noin kuusituhatta uutta työpaikkaa”. Tällä hetkellä puurakentamisessa työllistetään melko paljon tuontia. Suomessa rakennusalan työllistäminen on melko lailla nolla-summa-peliä eli teoreettiset puurakentamisen tuomat työpaikat on poissa muiden materiaalien, kuten betoni ja teräs, rakentajilta.

Jätä kommentti