Tilastokeskuksen tänään julkaisemien tietojen mukaan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat vuodessa koko maassa 1,2 prosentilla. Suomen Vuokranantajat tulkitsee, että Tilastokeskuksen tiedot kertovat vuokramarkkinoiden eriytymisestä. Kuudessa suurimmassa kaupungissa vuokrat nousivat 1,5-1,8 prosenttia. Monissa keskisuurissa kaupungeissa vuokrien nousu on puolestaan käytännössä pysähtynyt.
Esimerkiksi Jyväskylässä (+0,2 prosenttia) ja Lahdessa (+0,1 prosenttia) vuokrien nousu on Tilastokeskuksen tietojen mukaan käytännössä pysähtynyt.
”Suomessa kaupunkien vuokramarkkinoiden kehitys on selkeästi eriytymässä. Vuokrakehitys on voimakkaasti hidastunut monessa keskisuuressa kaupungissa suuriin kaupunkeihin verrattuna. Eriytyminen näkyy myös keskisuurten kaupunkien sisällä. Asuntokuntien pienentyessä yksiöiden vuokrat jatkavat maltillista kasvua, kun taas suuremmissa asunnoissa vuokrakehitys on jopa negatiivista”, Suomen Vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen arvio.
Rokkasen mukaan viime vuosien voimakas rakentaminen ja asuntotarjonnan kasvu monissa kaupungeissa on hillinnyt vuokrien nousua. Keskisuurissa kaupungeissa vuokra-asuntojen tarjonta on kehittynyt paikoitellen kysyntää nopeammin. Monessa suuressa kaupungissa taas pieniä asuntoja syntyy edelleen liian vähän kysyntään nähden.
Vuokralaista voi olla jo monin paikoin vaikea löytää
Vuokramarkkinoiden eriytymiskehitys näkyi myös Suomen Vuokranantajien Vuokranantaja-barometrissa. Barometrissa kartoitettiin syyskuun lopussa kaupunkien vuokranantajilta arvioita eri kaupunkien vuokramarkkinoiden kehityksestä. Kyselyyn vastasi 2058 yksityistä vuokranantajaa.
Vuokranantajilta, jotka olivat vuokranneet asuntoansa viimeisen kolmen kuukauden aikana, kysyttiin arvioita vuokralaisen löytymisestä viime vuosien vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Kuudessa suurimmassa kaupungissa vuokranantajien selkeä enemmistö ei ollut kokenut tilanteen muuttuneen aiempiin vuosiin verrattuna. Keskisuurissa kaupungeissa vaikeuksia kohdattiin enemmän. Vuokralaisen löytymisen koettiin vaikeutuneen erityisesti Jyväskylässä, Lahdessa ja Porissa.
”Kun eri kaupunkien vuokranantajilta kysyttiin arviota kaupunkien tulevasta kehityksestä vuokranantajan näkökulmasta, kaupunkien vuokramarkkinoiden eriytyminen kahteen sarjaan näkyi selvästi. Suurissa kaupungeissa näkymät olivat selkeästi keskisuuria ja pieniä kaupunkeja positiivisemmat. Suurten kaupunkien kehitys tosin myös avittaa naapureitaan: pienten kaupunkien joukossa näkymät ovat valoisemmat suurten kaupunkiseutujen liepeillä sijaitsevissa kaupungeissa, esimerkiksi Keravalla ja Järvenpäässä. Näiden vuokrakehitys seuraa pääkaupunkiseudun kehitystä”, Rokkanen kertoo.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Suomen Vuokranantajat: Kaupunkien vuokramarkkinat eriytyvät”
Yksiöiden vuokratasoa on asuntokuntien keskikoon pienentymisen lisäksi nostanut jo vuosia se, että niistä suhteessa yhä useammat ovat uusia tai uudehkoja kuin vaikkapa isoista perheasunnoista. Uudella on uuden hinta. Suomen väkiluvun kasvu on hitaan ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeen kiihtynyt kolmannella vuosineljänneksellä. Suomesta on muuttanut poikkeuksellisen vähän nyt väkeä ulkomaille. Espanjaan ja moneen muuhun paikkaan muutetaan nyt paljon tavallista vähemmän. Ainakin toistaiseksi vuokra-asuntojen kysyntää kasvattaa se, että väkiluku kasvaa maahanmuuton ja poikkeuksellisen vähäisen maastamuuton myötä. Työttömyyden kasvu lisännee pidempään jatkuessaan vuokra-asuntojen kysyntää suhteessa asuntojen ostamiseen omaan käyttöön. Etätyöaikana asunnon ja sen lähiympäristön viihtyisyydellä on aiempaa isompi merkitys asunnon valinnassa. Huonokuntoiset asunnot voivat olla aiempaakin vähemmän haluttuja, kun aikaa vietetään enemmän kodeissa sisällä, kun taas hyvätasoinen ja hyvien ulkoliikkumismahdollisuuksien asunto saattaa nyt mennä aiempaa helpommin vuokralle vähän kauempaakin julkisista liikenneyhteyksistä.