Diplomi-insinööri ja RIL:n kunniarakennusinsinööri Antero Kallio on kuollut

Antero Kallio tunnettiin ennen kaikkea Rastorin liikkeenjohdon konsulttina, joka pohti rakennusliikkeiden strategioita ja rakentamisen teollistamista.

Antero Kallio osallistui työuransa jälkeen ahkerasti RIL:n senioreiden toimintaan. Kuva Sami Perttilä.

Antero Kallio (syntynyt 1918) aloitti opiskelut TKK:ssa 1937, mutta sota keskeytti ne useaan otteeseen.

”Saimme opintolomia asemasotavaiheen aikana. Rankan opiskelun kevennykseksi Insinöörikilta järjesti juhlia, joissa professorit olivat innokkaasti mukana. Herman Hannelius (sillat) piti puheita, Eino Lehto (tiet) lauloi H.P.O Solitanderin (vesi) säestämänä. Ammatinvalintani tuntui heti onnistuneelta”, hän kertoi Risto Pesosen haastattelussa vuonna 2015.

Valmistuttuaan 1945 Kallio toimi työpäällikkönä Palmbergilla Rauman telakka- ja tehdasprojektissa sekä Imatran Voimassa Jäniskosken ja Helsingissä Voimatalon työmailla. Työmaiden päälliköt olivat siihen aikaan pääsääntöisesti rakennusmestareita ja nuoret insinöörit konstruktöörejä.

”Koin niin rakentamisen kiehtovan vauhdin kuin vastapainona rasittavat puutteet: piirustukset myöhässä, aikataulut ja kustannusarviot hataria, koneita vähän. Rakennusvientimme ensimmäisessä kohteessa Jäniskoskella opiskelin venäjää, joten keskustelut valvontainsinöörien kanssa sujuivat ilman tulkkia. Kun Petsengan Nikkelin pääjohtaja kävi yllätysvierailuilla, oli marssijärjestys selvä: IVO tarjosi lounaan votkaryyppyineen ja hän toi kahvipöytään omat eväänsä. Tuntui kuin he arvostivat sodanaikaista vihollistaan.”

Kallio muistaa rakennusmestarien kutsuneen Aarne Ervin suunnittelemaa Voimataloa ”nuorten keksijäin ja kokeilijain taloksi”. Pumpattiinhan siellä betonia, julkisivut tehtiin elementeistä ja käytettiin muitakin uutuuksia. Kaikkea, mikä tänään on helppoa ja vaivatonta.

Yritysjohdon neuvojaksi

Pääosan työurastaan Antero Kallio teki liikkeenjohdon konsulttina. Hän siirtyi alan ensimmäisen yrityksen Rastor Oy:n rakennusryhmän vetäjäksi 1952 hyvin tietoisena sekä mahdollisuuksista että yritysjohdon vahvasta tahdosta torjua ulkoapäin annettavia neuvoja.

”Sain olla mukana talkoissa jakson, jolloin rakentaminen kasvoi nopeasti, ja jolloin valtion, kuntien ja teollisuusyritysten rakennusyksiköitä purettiin. Urakoitsijat tarvitsivat myös eväitä kansainvälisen kilpailukyvyn saavuttamiseksi ja sota-aikana syntynyt vaje kurottiin nopeasti umpeen. Urakointiliikkeiden johto oli paljon aktiivisempaa uudistuksiin kuin muu talouselämä.”

Mec-Rastor perustettiin 1968 ja Kallio nimitettiin sen toimitusjohtajaksi. Toiminta suuntautui yhä enemmän urakoitsijoiden strategiseen suunnitteluun, elementtirakentamisen aiheuttamiin muutoksiin ja projektiviennin pulmien ratkaisuun.

Rakennuslehti kirjoitti vuonna 1969, että Aulangolla pidettiin Rakentajan Nykypäivä -niminen kaksipäiväinen konferenssi. Tilaisuuden järjesti Liikkeenjohdon Valmennus-Rastor ja sen puheenjohtaja Antero Kallio. Keskustelun aiheena oli muun muassa kvr-rakentamisen yleistyminen.  Aluerakentamisessa tällaiselle tehokkaalle totaalirakentamiselle oli selvä tarve, mutta sen päätyttyä nousi esiin myös kriittisiä näkemyksiä mallia kohtaan.

”Jokavuotisiin Rakentajain Nykypäivä -konferensseihin onnistuimme kokoamaan rakennusprosessin osapuolet hedelmällisiin keskusteluihin. Eräskin asiakas vertasi palveluvalikoimaamme tavarataloon, josta voi ostaa uusia ehompia varaosia kuluneiden tilalle!”

Antero Kallion usko rakentamisen teollistamiseen oli 1960-luvulla vankka. Rakennuslehti kirjoitti, että Kallion mukaan rakennustoiminnan teollistamisesta seuraava tuottavuuden paraneminen merkitsee sitä, että jopa 40 000 rakentajaa on koulutettava muihin ammatteihin. Aivan näin voimakas tuo vaikutus ei ollut, sillä 1970-luku oli asuntorakentamisen hullujen vuosien aikaa.

Katastrofiprojektin pelastajaksi

Antero Kallio jäi eläkkeelle 1980, mutta työtehtävät jatkuivat Bagdadin konferenssipalatsia rakentavan IRCO-ryhmän johtokunnan puheenjohtajana. IRCO oli joutunut suurhankkeensa kanssa ”myrskyn silmään”. Saddam Husseinista oli tullut Irakin presidentti vuonna 1979 ja Irakin ja Iranin sota käynnistyi syksyllä 1980.

Heikki ja Kaija Sirenin suunnitteleman konferessipalatsin  rakentajina olivat Polar, Palmberg/Lemminkäinen ja Teräsbetoni. Aika nopeasti huomattiin, että suomalaiset olivat lähteneet liikkeelle kevein paperein ymmärtämättä riittävästi kulttuurien ja kauppatapojen eroja. Laatumääritelmä ”best quality” tuli kalliiksi.

Sodasta huolimatta palatsi saatiin ajoissa valmiiksi kesällä 1982. Kustannukset olivat paisuneet kaksinkertaisiksi, joten neuvotteluista rahojen saamiseksi tuli vaikeat. Viimeisen matkan Kallio teki vuonna 1987. Aivan kaikkia kustannuksia ei Irakista saatu, mutta valtavia tappioitakaan ei hänen mukaansa lopulta tullut.

Rakennuslehden haastattelussa vuonna 1982 Kallio sanoi, että tarjousten tekemisessä ja sopimuspolitiikassa on varmasti opittu varovaisemmiksi.

Näkemys säilyi terävänä

Kallio osallistui vielä eläkkeelläkin aktiivisesti alan keskusteluihin. Vuonna 2001 hän kyseenalaisti Rakennuslehden uutisen mukaan Rakennusinsinööripäivillä rakennuskonsernien laajentumisstrategiat. Kohteena olivat erityisesti YIT ja Lemminkäinen.

”Mitä järkeä rakennusliikkeillä on laajentaa vimmatusti joka suuntaan: teollisuuteen, ylläpitoon, LVIS-tekniikkaan. Tämä on sama suunta kuin 1950- ja 1960-luvuilla. Laajennutaan mutta ei keskitytä ydinosaamiseen.”

Seuranneet vuodet osoittivat Kallion olleen oikeassa ja rönsyjä karsittiin.

Vuoden 2015 haastattelussa Kallio ei enää halunnut lähteä neuvomaan nykyrakentajia vaan totesi, että tekniikan ja yritysjohdon menetelmien kehitys on ollut ainakin yhtä nopeaa kuin hänen työuransa aikana.

”Kuten Hannelius Iltasitsien viidennessä puheessaan sanoi : olkaa huoletta ,me insinöörit muutamme yhteisvoimin ympäristömme ihmiskunnan lisääntyvien tarpeiden mukaisiksi – haasteita riittää.”

Pitkän uran rakennusteollisuudessa tehnyt Risto Pesonen muisteli viime viikolla kuultuaan Kallion kuolemasta, että oli tutustunut ensimmästä kertaan häneen, kun oli juuri valmistuneena diplomi-insinöörinä mennyt vuonna 1972 Suomen rakennusurakoitsijoiden liittoon SRULiin kehitysinsinööriksi.

”Ensimmäinen Rakennuspoliittinen ohjelma oli työn alla. Kallio oli sen ideoija ja sillä muovattiin rakennusliikkeiden vaikuttamista yhteiskunnassa. Mec-Rastor ja Kallio apureineen tuli siitä lähtien tutuiksi.”

”Hän oli jämpti mies. Kokonaisvaikutelmaksi mulle jäi analysoiva, tietävä ja myös myhäilevä, runsaasti puhuva mies, ainakin ikääntyessään. Arvostan/-tin häntä suuresti.”

Lähde: Risto Pesosen tekemä Antero Kallion haastattelu vuonna 2015 sekä Rakennuslehden arkisto.

 

 

 

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Diplomi-insinööri ja RIL:n kunniarakennusinsinööri Antero Kallio on kuollut”

Jätä kommentti