Sponda modernisoi 20 arvokiinteistön aulatilat – lastauslaiturista tuli upea aulatila

Hankkeeseen valittiin yhteensä 20 aulatilaa, joista 16 on jo valmistunut.

Mittavan aulahankkeen tarkoituksena oli uudistaa ydinkeskustan arvorakennusten aulatilat vastaamaan paremmin toimitilavuokralaisten tarpeita ja nykypäivän standardeja, kulttuurihistoriallista ainutlaatuisuutta unohtamatta.

Vaikuttavan muodonmuutoksen kokeneita auloja löytyy useista tunnetuista ja kaikille avoimista keskustakiinteistöistä, kuten Citycenteristä ja Fennian talosta.

Yksi kohteista oli Patentti- ja rekisterihallituksen entinen pääkonttori osoitteessa Arkadiankatu 6. Alunperin kohteen on suunnitellut Einari Teräsvirta ja ja se valmistui 1970. Uudesta aulatilasta ei uskoisi, että siinä sijaitsi ennen kuorma-autojen lastauslaituri ja taideteosmaisen paikalla valetun betoniseinän paikalla oli yökerhon massiiviset ilmanvaihtoritilät.

”Palautimme historiallisen arkkitehtuurin ja teimme toiminnallisia muutoksia. Osa aulasta on entistä ulkotilaa, jossa lastattiin rekkoja. Ilmanvaihto järjestettiin uudelleen sisäpihalle omaan torniinsa”, kohteen suunnittelusta vastannut arkkitehti Ahti Korpinen Tengbom Arkkitehdeiltä kertoo.

Kohteisiin on tehty visuaalisten muutosten ohella työhyvinvointia lisääviä toiminnallisia muutoksia. Erityisesti esteettömyyttä ja kohteiden löydettävyyttä on parannettu. Historiallisista kiinteistöistä löytyy nyt myös etäohjattavia hissejä, säädettäviä palvelutiskejä, ohjelmoitavia infotauluja ja älykkäitä vastaanottoratkaisuja.

Aliarvostetut aulat

Suurimman osan uusien aulatilojen suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet kaksi vaativaan restaurointityöhön erikoistunutta toimistoa eli Trium Arkkitehdit ja Synopsis Architechts.

Triumin kohteiden pääsuunnittelija Ilkka-Antti Hyvärisen mukaan aulatilat ovat Suomessa olleet pitkään aliarvostettuja.

”Aulat on nähty kauan pelkkinä läpikulkutiloina. Nyt myös muidenkin kuin historiallisten kiinteistöjen sisääntuloista halutaan tehdä vastaanottavia niin visuaalisesti kuin funktionaalisestikin. Houkuttelevat ja kauniit sisääntulot lisäävät myös keskusta-alueen mielenkiintoisuutta”, Hyvärinen sanoo.

Synopsiksen toimitusjohtajan Mikael Haasmaan mukaan aulasuunnittelussa on ymmärrettävä rakennuksen historiaa ja muotokieltä.

”Säilyttävän korjaamisen tavoitteena on, että vierailija ei huomaa, mistä uudistus alkaa ja mihin se loppuu.”

Sekä Hyvärinen että Haasmaa arvostavat tapaa, jolla Sponda on vetänyt hanketta.

”Sponda on mahdollistanut sen, että uudistukset on voitu tehdä täysin rakennusten ja arkkitehtuurin ehdoilla. Kohteissa on tehty myös vaativaa ja päälle päin näkymätöntä konservointityötä, jolla on iso merkitys kohteiden historian ja arvon vaalimisessa. Spondan hanke on kunnianosoitus Helsingin arkkitehtuurille, koko kaupungille ja kaupunkilaisille”, Hyvärinen kiteyttää.