Yllättävä markkinatekijä: Hypo nostaa esiin erikoissairaanhoidon läheisyyden asuntomarkkinoihin vaikuttavana tekijänä

Myös koronarokotteella on Hypon mukaan vaikutusta asuntomarkkinoihin.

Keskussairaaloiden lähellä sijaitsevat asunnot muuttuvat Hypon mukaan entistäkin kiinnostavammiksi.

Väestön ikääntyminen ja koronapandemia korostavat suurten ja laaja-alaista hoivapalvelua tarjoavien sairaaloiden merkitystä niin, että ne jopa ohjaavat asuntomarkkinoiden kehitystä – kysyntä vahvistaa etenkin viiden yliopistollisen keskussairaalakaupungin markkinoita.

”Aiemmin kansalaiset eivät ole juuri kiinnittäneet huomiota erikoissairaanhoitoon, kun he ovat hakeneet itselleen kotia, mutta väestön ikääntyminen ja koronatilanne muuttavat suhtautumista”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo.

Kahtiajako ensiasunnon ostajien keskuudessa

Hypon asuntomarkkinakatsauksessa nostetaan esille myös ensiasunnon ostajien määrän pieneneminen sekä keski-iän nousu. Suurimmissa kasvukeskuksissa ostajamäärät ovat kasvaneet viime vuodet, mutta niiden ulkopuolella ensimmäisestä asunnosta tehdään jatkuvasti yhä vähemmän kauppoja.

Esimerkiksi Keski-Suomessa ilman keskuskaupunki Jyväskylää ensiasunnon ostajien määrä on romahtanut peräti 80 prosenttia finanssikriisin jälkeen.

”Asuntomarkkinoilla tarvitaan ensimmäisen asunnon ostajia, koska he tuovat asuntokaupoille uutta kysyntää ja he öljyävät pitkiä asuntokauppaketjuja, jolloin myyjät pääsevät eteenpäin omalla omistusasuntopolullaan. Lisäksi ensiasunnon ostajat ennustavat tulevaa, sillä ensimmäisen oman kodin osto määrittää pitkälle nuoren tulevaa asuntokysyntää”, Brotherus kuvailee.

Samalla kun ensiasunnon ostajien määrä on vähentynyt, heidän keski-ikänsä kasvaa. Perinteisesti se on Hypon mukaan merkinnyt pendelöintipaikkakuntien voittoa, kun perheet etsivät itselleen suurempia asuntoja tai taloja keskuskaupungin ulkopuolelta.

Vanhaan sääntöön on kuitenkin tullut katsauksen mukaan muutos, sillä yhä useammat perheet arvostavat sijaintia lisäneliöiden kustannuksella ja haluavat kodin kaupunkien keskustoista.

Koronarokote pönkittää uskoa

Koronavuosi 2020 on ollut asuntomarkkinoilla vuoristorataa, ja kevään kuopan jälkeen kesällä ja syksyllä kauppa on käynyt hyvin vilkkaasti. Hypo kuitenkin muistuttaa, että kevään kuoppaa kauppamäärissä ei ole vielä kurottu umpeen, joten niin sanottua patoutunutta kysyntää ostajilla on yhä.

”Tunnelmaa ja uskoa tulevaan pönkittävät myös uutiset koronarokotteesta, joten kysynnän voi ennustaa jatkuvan nimenomaan kasvukaupungeissa voimakkaana”, Juhana Brotherus ennakoi.

Hinnat pitävät Hypon mukaan pintansa myös sen vuoksi, että myyntiin tulee vähemmän asuntoja kuin on kysyntää.

Tällä hetkellä näyttää Hypon mukaan siltä, että pääkaupunkiseudulla hinnat nousevat tämän vuoden aikana 3,0 prosenttia ja hieman enemmän ensi vuonna. Ilman pk-seutua hinnat jatkavat kolmatta vuotta noin prosentin laskuluisua.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Yllättävä markkinatekijä: Hypo nostaa esiin erikoissairaanhoidon läheisyyden asuntomarkkinoihin vaikuttavana tekijänä”

  1. Yliopistollisten keskussairaaloiden läheisyyden asuntojen hintoja nostava vaikutus ei liity vain hoidon läheisyyteen, vaan myös siihen, että erikoissairaanhoito tarkoittaa myös esimerkiksi keskittymää hyväpalkkaisista lääkäreistä, jotka ovat ostovoimaisia ostajia ja vuokraajia asuntomarkkinoilla. Koronaepidemian aikana erikoissairaanhoitoon on rekrytoitu uutta väkeä, kun normaalienkin asioiden hoito on hidastunut. Esimerkiksi yliopistollisten keskussairaaloiden yhteydessä tai lähellä laboratoriopalveluissa toimivien työntekijöiden määrä on kasvanut.

    Mitä asuntojen kokonaiskysynnän muutoksiin tulee, se ei ole mennyt ihan niin kuin jotkut odottivat. Isoimpiin vuokratalotoimijoihin lukeutuvan pörssiyhtiö Kojamon viime viikolla julkaistusta osavuosikatsauksesta ilmeni, että tyhjien asuntojen määrä oli noussut parilla sadalla asunnolla vuodessa, ja prosentuaalisesti tyhjien asuntojen määrä oli kasvanut parikymmentä prosenttia viime vuodesta. Asuntoihin ei ollut löytynyt yhtä hyvin asukkaita kuin edellisvuonna.

    Taloussanomien uutisen https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007613835.html mukaan koko tammi-syyskuu ajanjakson osalta Helsingin muuttovoitto kotimaan muutoissa on ollut yhteensä vain 105 henkeä. Koska sekaan on mahtunut joitain isompia muuttovoittokuukausia alkuvuodesta, on Helsingissä ollut ilmeisesti usean kuukauden ajan kotimaan sisäisissä muutoissa muuttotappiota. Käänne on iso, koska edeltävänä 5 vuotena Helsingin muuttovoitto on ollut samana ajanjaksona kotimaan muutoissa uutisen mukaan keskimäärin melkein 3000 henkeä. Sellaiset kunnat kuin Järvenpää, Kangasala, Sipoo, Rovaniemi, Kaarina ja Kempele esimerkiksi ovat olleet Taloussanomien uutisen mukaan isompia muuttovoittajia kotimaan muutoissa tänä vuonna kuin Helsinki.

    Espoo on ollut vuoden 2020 tammi-syyskuussa muuttotappiokunta kotimaan muutoissa saman Taloussanomien uutisen mukaan.

    Kotimainen muuttoliike on kolme ensimmäistä vuosineljännestä eli tammi-syyskuussa vuonna 2020 toteutunut tilastojen mukaan aika eri tavalla kuin joidenkin toimijoiden markkinakatsausten perusteella kenties voisi tilastojen kehitykseltä odottaa.

Jätä kommentti