Helsingin kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi tiistaina Roihuvuoren kaupunginosan yleiset suunnitteluperiaatteet. Päätöksessä maalattiin Roihuvuoren tulevaisuus sikäli, että periaatteet sisältävät pohjan myöhemmälle tarkemmalle suunnittelulle.
Suunnitelmissa on täydennysrakentamista jo rakennetuille alueille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että uusia taloja kohoaa tulevaisuudessa Roihuvuoressa jo olevien rakennusten läheisyyteen, katualueiden ja tonttien väleihin sekä pienille viheralueille.
Roihuvuoren laajemmat viheralueet jätettiin suunnittelukartan ulkopuolelle. Laajat viher- ja virkistysalueet ympäröivät rakennettua ”ydin-Roihuvuorta” kaikissa ilmansuunnissa. Idässä ja etelässä suunnittelualueen laidoilla avautuvat Strömsinlahti sekä Porolahti Tammisalon kanavineen. Lännessä sijaitsevat teollisuusalueet ja pohjoisessa Itäväylä.
Nyt hyväksytyt periaatteellisen tason suunnitteluohjeet ohjaavat myöhempiä asemakaava- ja liikennesuunnitelmia. Ne eivät siis tarkoita, että nyt piirretyt viivat toteutuisivat sellaisinaan. Jo tiistaisessa lautakunnassa esimerkiksi poliitikot pyyhkivät yli kokonaisuuden kannalta pienehköt täydennysrakennuskohteet.
Tehokasta rakentamista Itäväylän läheisyyteen
Nykyisille rakennetuille alueille luvataan maltillista täydennysrakentamista ja noin kolme- tai nelikerroksisia rakennuksia. Osa uusista rakennuksista olisi nykyiseen rakennuskantaan istuvia niin kutsuttuja piste- eli yksiportaisia taloja tai pitkänomaisia ja moniportaisia lamellitaloja.
Roihuvuoren pohjoisosassa muutokset olisivat näkyvämpiä. Itäväylän läheisyydessä täydennysrakentaminen olisi tehokkaampaa, joka tarkoittaisi käytännössä ehkä viisikerroksisia taloja ja suljettuja kortteleita.
Pohjoisessa nykyisiä rakennuksia saatetaan myös purkaa. Tonteilla, joiden nykyinen rakennuskanta jättää kaupunkikuvallisesti toivomisen varaa alueen miljööseen soveltuvuudessaan, esitetään purkavan saneerauksen mahdollisuutta tai muuta voimakkaampaa uudistamista, lautakunnan päätöstekstissä sanotaan.
Roihuvuori on rakennettu 1950–60-luvuilla valmistunut noin 8 000 asukkaan kerrostalovaltainen kaupunginosa. Sitä pidetään kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävänä lähiönä. Kaupunginmuseo huomauttaa lausunnossaan, että Roihuvuori on Helsingin parhaiten ja yhtenäisimmin säilyneitä sodanjälkeisiä lähiöitä.
Lisäksi Roihuvuoressa sijaitsee asemakaavalla suojeltuja alueita ja rakennuksia sekä muinaisjäännöksiä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Helsinki haluaa tiivistää Roihuvuorta – Näin 1950-luvun merkittävä helsinkiläislähiö muuttuu tulevina vuosina”