Spacemaker kehittää pilvipohjaista tekoälyä ja generatiivista suunnittelua hyödyntävää alustaohjelmistoa, jota käyttävät esimerkiksi arkkitehdit, kaupunkisuunnittelijat ja rakennuttajat. Sen avulla suunnittelun ammattilaiset voivat luoda ja analysoida erilaisia ratkaisuja rakennuksille tai kaupunkisuunnittelulle.
Alustan avulla käyttäjät voivat esimerkiksi nopeasti luoda, optimoida ja vertailla suunnitteluvaihtoehtoja, joissa otetaan huomioon esimerkiksi kaavamääräysten ja suunnittelukriteerien lisäksi monenlaista taustadataa, kuten maasto, tuulet, päivänvalo ja liikenne.
”Spacemaker on oppikirjaesimerkki oivallusten ja automatisoinnin voimasta. Heidän tuotteensa antaa suunnittelijoille mahdollisuuden luoda ja testata kaupunkisuunnitteluideoita muutamassa minuutissa”, Autodeskin toimitusjohtaja Andrew Anagnost sanoo yrityskauppatiedotteessa.
Norjalaisyhtiön toiminta on laajentunut myös muihin maihin, ja sillä on toimintaa myös Suomessa.
”Aloimme neljä vuotta sitten rakentamaan suunnittelu- ja projektiryhmille työkaluja luoda kestävämpiä kaupunkeja ja kaupunginosia ja samalla parantaa rakennusinvestointien tuottavuutta”, Spacemakerin toimitusjohtaja ja perustaja Havard Haukeland kertoo.
Autodeskin ja Spacemakerin kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä.
Kaupan odotetaan toteutuvan Autodeskin nyt jo käynnissä olevan tilivuoden 2021 neljännellä neljänneksellä, joka päättyy 31. tammikuuta 2021.
Autodesk on tehnyt lukuisia yrityskauppoja ja yhden Suomessakin. Vuonna 2013 se osti suomalaisen Tinkercadin kehittämän selaimessa toimivan cad-suunnittelupalvelun ja sen keskeiset teknologiat.
Yksi Pariisi viikossa
Maailmaan syntyy uusia kaupunkeja keskimäärin yhden Pariisin kokoisen kaupungin verran viikossa.
”Kaupunkisuunnitteluun tarvitaan jatkuvasti uusia, korkealaatuisia kehityskohteita, ja kaikkien suunnitteluun liittyvien yksityiskohtien ratkaiseminen parhaalla mahdollisella tavalla on ihmisille vaikeaa. Siihen tulee apuun tekoäly”, Spacemakerin toinen perustaja ja teknologiajohtaja Carl Christensen sanoo.
Christensen huomauttaa, ettei kaupunkeja voi enää rakentaa kuten ennen, vaan niiden pitää olla älykkäämpiä ja kestävän kehityksen mukaisia. Lisäksi hankkeet pitää saattaa eteenpäin aiempaa nopeammin ja tehokkaammin.
Kaupunkisuunnittelun monia haasteita ei voi enää Christensenin mielestä hallita niin sanotulla vesiputousmallilla, jossa ensin hallitaan suurimmat parametrit ja sen jälkeen pienemmät. Mallilla työskennellessä menetetään samalla lopputuloksen joustavuutta ja aikaa.
”Tyypillisessä kehitysprojektissa pitää ottaa huomioon kymmeniä eri asioita ja satoja toisiaan vastaan ikään kuin kilpailevia muuttujia. Useita eri ominaisuuksia on vaikea vertailla keskenään. Miten vertailla esimerkiksi taloutta ja melua keskenään? Juuri tämäntyyppisistä vertailuista syntyy suunnitteluun vaikeutta ja hitautta.”
Superlaskentaa projekteissa
Tekoäly tuo suunnitteluun superahdetun analyysityökalun.
”Vastaukset saa samalla, kun suunnittelee. Arkkitehti voi muuttaa suunnitelmaa koko ajan ja optimoida erilaisia parametreja, kuten esimerkiksi tuulta, melua, jalankulkijoiden turvallisuutta tai vaikka varjoisuutta.”
Christensenin mukaan erilaisten analyysien määrä on valtava ja valinnat voi tehdä projektitiimin tarpeiden mukaan.
”Suunnittelukone on vahva ja iteratiivinen prosessi. Jos haluaa piirtää parametrisesti ja saada siihen tukea, se onnistuu”, Christensen sanoo.
”Yhtä lailla voi itse piirtää suunnitelmaan tietyt elementit ja hakea oikeaa tasapainoa tekoälyn kanssa. Suunnittelijalla on täysi vapaus tehdä juuri sitä, mitä hän haluaa.”
Yksi käyttöliittymä
Suomessa Spacemaker on ollut pilottiprojekteissa käytössä esimerkiksi Senaatilla ja Arkkitehdit Soini & Hortolla. Norjassa sitä on käyttänyt esimerkiksi Bodøn kunta.
”Käyttöliittymä kerää suunnittelijalle samalle alustalle monta eri ominaisuutta, jotka muuten pitäisi etsiä monesta eri ohjelmasta. Lisäksi käyttöönotto oli jopa yllättävän helppoa. Minulle on tärkeää työn sujuva kulku suunnitteluvaiheesta analysointiin”, Arkkitehdit Soini & Horton arkkitehti Richard Hogan kertoo.
Kokenut arkkitehti nostaa erityisesti esille ympäristöön liittyvät analysointikeinot.
”Esimerkiksi voimme arvioida päivänvalon suhdetta eri asunnoissa. Lisäksi voimme arvioida vaikkapa tuulioloja jopa 10–15 minuutissa eikä minulla mene aikaa tuuliasiantuntijan palkkaamiseen.”
Hoganin mukaan ohjelmisto luo hyvän yhteistyöfoorumin hankkeiden eri osapuolten yhteistyölle, sillä projektiin osallistuvat voivat käydä läpi suunnitelmia samalla alustalla.
Toisaalta yhteistyön taustalla pitää olla myös ammatillista osaamista, jotta puhutaan samaa kieltä. Todellisuudessa suurin osa alan ulkopuolisista sidosryhmistä pyytää suunnitelmista katsottavaksi pdf-tiedoston.
”Tärkeintä on saada suunnitelmat selkeästi näytille. Mitä etäämmälle tullaan ammattisuunnittelijoiden tai kehittäjien piiristä, sitä tärkeämpää kaikille on ymmärtää suunnitelmien visuaaliset elementit ja niiden sisältämää tietoa.”
Tulevaisuuden uudet rakennusmääräykset hyväksynevät dokumentaatioksi myös uudenlaiset suunnitteluohjelmistot tai alustat.
”Se on jo sitten iso askel. Siihen liittyvät myös tietosuojaan ja turvallisuuteen kuuluvat asiat. Tietenkin virkamiesten ja päättäjien pitää toimia lain mukaisesti ja suunnitelmat pitää vielä esittää monessa tapauksessa esimerkiksi pdf-muodossa.”
Hogan huomauttaa, että joka tapauksessa jatkuvasti kehittyvien suunnitteluohjelmien kanssa suunnittelijan pitää käyttää ohjelmistoja aktiivisesti koko ajan, jotta ohjelmankäyttötaidot pysyvät koko ajan päivitettyinä.
Parempaa asuinympäristöä
Spacemakerin Christensenin mukaan tyypillinen esimerkki ohjelman käytöstä liittyy jo olemassa olevaan suunnitelmaan, johon kiinteistökehittäjä toivoo lisää esimerkiksi asuinneliöitä, mutta asumisen laadun pitää pysyä korkeatasoisena.
”Optimoinnilla saatiin eräässä pohjoismaisessa kaupunkikehitysprojektissa lisättyä asuntoneliöiden määrää noin 19 prosenttia ja ulkoalueita 4 prosenttia. Samaan aikaan auringonvalon määrä lisääntyi peräti 210 prosenttia neljänneksessä pimeimpiä asuntoja, melumäärä laski 10 prosenttia ja vapaat näkymät puolesta asunnoista pitenivät noin 90 metriin”, Christensen sanoo.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Norjalaisyhtiö yhdistää kaupunkisuunnittelun työkalut ja meni kaupaksi 240 miljoonalla dollarilla”