Helsingin keskustaa saattaa odottaa suuri mylläys – Tällainen on Jan Vapaavuoren ehdotus, jonka päättäjät saavat eteensä

Helsingin keskustaa satamineen saattaa odottaa joukko suuria muutoksia. Pormestari Jan Vapaavuori (kok) esittää, että Jätkäsaareen rakennettaisiin satamatunneli ja Eteläsatama tyhjennettäisiin kokonaan satamatoiminnoista.

Jätkäsaaren liikenteen pullonkaula on Mechelininkadun ja Jätkäsaarenlaiturin risteys.­ . Kuva: Mika Ranta / HS

Mittavan kokonaisuuden keskustan tulevaisuudesta saa eteensä ensi maanantaina Helsingin kaupunginhallitus. Se sisältää joukon erillisiä, laajoja suunnitelmia, jotka aiheuttavat eräänlaisen ketjureaktion: Jätkäsaaren satamatunnelin rakentaminen mahdollistaisi Eteläsataman toimintojen siirtämisen Länsisatamaan ja Katajanokalle, ja tämä puolestaan vapauttaisi Eteläsataman täysin uuteen käyttöön.

Eteläsataman muutokset kytkeytyvät olennaisesti Helsingin kävelykeskustaan ja keskustan elävöittämiseen. Myös nämä periaatelinjaukset ovat osa pakettia. Eteläsatamaan kaavaillaan uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon lisäksi esimerkiksi rantabulevardia ja palveluita, joilla keskustaa pyritään muuttamaan houkuttelevammaksi.

Alun perin kokonaisuuteen piti liittyä myös kiistelty keskustatunneli, mutta se kuopattiin Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa syksyllä 2019.

HS kertoi 18. marraskuuta, että Länsisatamasta Länsiväylälle ulottuvalle satamatunnelille oli löytymässä poliittinen tuki. Tuolloin sdp:n pormestariehdokas ja nykyinen kulttuurin ja vapaa-ajan pormestari Nasima Razmyar ilmoitti henkilökohtaisena kantanaan kannattavansa tunnelin rakentamista. Kokoomus oli ajanut tunnelia jo aiemmin, ja myös Rkp ja perussuomalaiset kertoivat HS:lle kannattavansa hanketta.

Tunnelin rakentamiselle tarvitaan kaupunginvaltuuston enemmistön kannatus. Mikäli Sdp asettuu pormestariehdokkaansa tueksi, niin demareiden, kokoomuksen, Rkp:n ja perussuomalaisten äänillä enemmistö syntyisi.

Jos tunnelin rakentaminen hyväksytään kaupunginhallituksessa, suuret muutokset pääsevät käyntiin.

Mistä kokonaisuudessa on kyse?

Jätkäsaaren liikenneongelmista on puhuttu jo vuosia. Alue on muodostunut liikenteen ruuhka-automaatiksi entisen konttisatama-alueen kasvettua nopeasti kerrostaloalueeksi ja kaupunginosassa sijaitsevan Länsisataman liikenteen vilkastuttua.

Länsisatama on Euroopan vilkkain matkustajasatama ja Suomen johtava ulkomaankaupan yleissatama. Sen kautta kulki vuonna 2019 12,2 miljoonaa matkustajaa ja 14,4 miljoonaa tonnia tavaraa. Kun tähän ynnätään se, että Jätkäsaaren kaupunginosassa on tarkoitus asua vuoteen 2030 mennessä yli 20 000 helsinkiläistä ja siellä pitisi olla noin 6 000 työpaikkaa, on ilman toimenpiteitä edessä rekkojen ja henkilöautojen kaaos.

Alueen ruuhkien helpottamisen lisäksi Helsingille on tärkeää, että sille taloudellisesti erittäin tärkeän Helsingin Satama oy:n toimintaedellytykset ovat kunnossa. Kaupunki omistaa Helsingin Sataman, ja sen kautta kulkevan liikenteen taloudellinen kokonaisvaikutus on arvioitu noin 4,1 miljardiksi euroksi vuodessa. Kyse ei siis ole vain ihmisten elämää hankaloittavasta ruuhkasta, vaan myös Helsingin Satamasta ja sen tehokkaasta toiminnasta.

Ongelmiin pyritään vastaamaan satamatunnelilla, jonka alustavaksi hinnaksi on arvioitu 180 miljoonaa. Tunnelin on tarkoitus kulkea Länsisatamasta Länsiväylän päähän. Helsingin Satama rahoittaa hankkeen, mutta kaupunki omistaa koko yhtiön.

Vielä marraskuussa satamatunnelista puhuttiin julkisuudessa nimenomaan satamaan liittyvän raskaan liikenteen kuten rekkojen kulkureittinä. Kaupunginhallituksen päätettäväksi tulevassa esityksessä asiaa on kuitenkin muutettu niin, että myös satamaan saapuvat ja sieltä lähtevät henkilöautot saisivat käyttää tunnelia.

Joka tapauksessa tunneli olisi nimenomaan Helsingin Sataman, ei esimerkiksi Jätkäsaaren tai lähialueiden asukkaiden käytössä – he kulkisivat töihin ja takaisin edelleen maan tasossa.

Alueen liikennedataa tutkinut toimitusjohtaja Jani Hursti Asema Electronics oy:stä sanoi HS:n haastattelussa 21. marraskuuta epäilevänsä, että satamaliikenteen siirtyminen tunneliin saattaa lisätä Jätkäsaaren asukkaiden autoilua, sillä alueella on sille runsaasti ”piilokysyntää”.

”Toisin sanoen: jos tuntuu siltä, että liikenne sujuu, ajetaan enemmän, kunnes ollaan samassa ruuhkatilanteessa kuin ennenkin”, hän sanoi.

Myös Helsingin liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen on sanonut uskovansa, että tunneli helpottaa alueen ruuhkatilannetta, muttei poista sitä kokonaan.

Satamatunnelin rakentaminen tarkoittaisi, että tällä hetkellä Helsingin Eteläsatamassa olevat laivatoiminnot voitaisiin siirtää pois. Ajatuksena on, että Tukholman matkustajaliikenne siirtyisi Katajanokalle ja Tallinnan matkustajaliikenne Länsisatamaan. Viking Linen Tallinnan matkustajaliikenne siirtyisi Katajanokalta Länsisatamaan. Myös niihin liittyvä rekkaliikenne siirtyisi pois ydinkeskustasta.

Kun Eteläsatama tyhjenisi satamatoiminnoista, se avautuisi uudelle elämälle.

Parhaillaan käynnissä on Eteläsataman alueen laatu- ja konseptikilpailu, jonka tavoitteena on muuttaa alue ”julkiseksi ja viihtyisäksi käveltäväksi kaupunkitilaksi, joka yhdistää Kauppatorin ja Kaivopuiston sekä mahdollistaa pääsyn meren äärelle”.

Nykyisten satamatoimintojen tilalle halutaan luoda ”merellisiä kaupunkitiloja” rantabulevardeineen ja puistoineen ja yhdistää rantareitti osaksi ydinkeskustan kävelyalueita. Kilpailu käsittää myös uudelle arkkitehtuuri- ja designmuseolle suunnitellun alueen.

Kaupunginhallituksen päätettäväksi tulevassa esityksessä suunnitelma on, että satamatunneli olisi toteutettavissa kymmenen vuoden aikana ja arkkitehtuuri- ja designmuseo olisi mahdollista toteuttaa viiden vuoden kuluessa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Helsingin keskustaa saattaa odottaa suuri mylläys – Tällainen on Jan Vapaavuoren ehdotus, jonka päättäjät saavat eteensä”

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat