Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho ei HS:n haastattelussa joulun alla vaikuttanut antavan Urbaanalle suurtakaan toivoa. Esitystä ei hänen mukaansa ole kehitysvaiheen aikana saatu jalostetuksi varsinaista kaavoitusta varten.
Hankaluudet ovat Ahon mukaan mittavia liikenteen, kunnallistekniikan ja historiallisen kaupunkikuvan kannalta.
Urbaana-hankkeen alulle panija, kuvanveistäjä Martti Aiha on kuitenkin edelleen toiveikas.
”Eikö se yleensä niin ole, että kun tarpeeksi mietitään, ratkaisut löydetään.”
Aiha luovutti HS:lle suunnitelman uudet havainnekuvat.
Moniammatillinen Urbaana-ryhmä sai idealleen aikanaan kehittämisvarauksen kaupunkiympäristölautakunnalta. Normaalin poliittisen käsittelyn järjestyksessä ryhmä esittelee nyt suunnitelmansa lopputuloksen samaiselle lautakunnalle.
Mikäli lautakunta suhtautuisi Urbaana-ryhmän esitykseen eri tavoin kuin aihepiirin korkein virkamiesjohtaja Aho, saisi keskustaan suunniteltu ”minikaupunki” suunnitteluvarauksen. Mikäli kanta on kielteinen, se on sitten siinä.
”Olemme pyrkineet tekemään kaupungille positiivista ja hyvää. Jos ei kelpaa, sitten meidän työ on tehty”, Aiha sanoo.
Kaupunkilaiset tuntenevat Aihan töistä parhaiten Itämerenkadun ja Porkkalankadun risteyksessä sijaitsevasta, alueen hullunmyllymäistä liikennettä kuvastavasta Rumba-veistoksesta. Veistos on väliaikaisesti varastossa, kun Rumbanaukion laidalle nousee toimistotalo.
Myös Urbaana on ympäristöllinen hanke, tosin suurisuuntaisempi: ”Rakennettaisiin lisää urbaania, vihreää kaupunkia”, Aiha luonnehtii.
Hänen kymmenisen vuotta sitten saamaansa Urbaana-ideaa kokoontui kehittämään nimekäs ryhmä, jossa on mukana arkkitehtuurin, designin, liikennesuunnittelun, tekniikan ja talouden sekä taiteen ammattilaisia.
Parin vuoden sisään rakennuttajan rooliin tuli kiinteistö- ja rakennusalan konserni SRV.
Yksi ryhmän jäsenistä on Lunden Architecture Companyn perustaja, arkkitehti Eero Lundén. Hänen toimistonsa jälkeä näkyy Suomessa ja maailmalla.
Lundénin mukaan Urbaanan ”tavoite on tuoda elämää Baanan yhteyteen, ei häiritä tai poistaa sitä, muodostaa alueesta yhtenäinen kokonaisuus sen sijaan, että se rakentuisi sirpaleisesta täydennysrakentamisesta.”
Urbaanan keskeinen ajatus on alueen kokonaisvaltainen suunnittelu tonteille yksittäin tiputeltavien täydennysrakennusten sijaan. Samalla Lundén kommentoinee hankkeen kohtaamaa kritiikkiä.
Ensimmäiset, futuristisiksi luonnehditut havainnekuvat saivat joidenkin kaupunkilaisten kulmat kohoamaan. He eivät pitäneet näkemästään: historiallisesti arvokasta, herkkää ympäristöä ei saa tärvätä eikä avaraa kaupunkinäkymää saa sulkea.
Entinen pääministeri, töölöläinen Paavo Lipponen esitti kielteisen kantansa HS:n mielipidesivulla. Viimeksi syyskuussa HS:n mielipidesivulla julkaistiin muun muassa Ei Urbaanaa! -asukasliikkeen ja Kamppi-seuran puheenjohtajan allekirjoittama kirjoitus.
”Avaruus on jokaiselle niin henkilökohtainen kokemus, etten osaa siihen sanoa mitään. Esimerkiksi Siena on tiiviisti rakennettu vanha keskiaikainen kaupunki, eikä missään ole niin kiva kulkea kuin siellä”, Aiha sanoo.
Sienan sokkeloinen ydin Italian Toscanassa on Unescon maailman kulttuuriperintökohde.
Aiha pahoittelee, ettei alueen asukkaille suunniteltua kuulemista kyetty viime keväänä koronaepidemian takia järjestämään. Tämä oli hänen mukaansa juuri vastoin Urbaanan perusajatusta olla yhteisöllinen kansalaishanke.
”Ideavaiheen kuvissa esiteltiin lähinnä massoitusta. Ei ole tarkoitus, että lopputulos näyttää juuri samalta kuin kuvissa. Mutta kun kuvia näyttää, ihmiset lukevat asiat niiden kautta, ja ajatukset lähtevät tiettyyn suuntaan.”
Tuoreimmissa, tammikuussa päättäjille esiteltävissä havainnekuvissa näkyy vapaata oleskelutilaa, erilaisia palveluita, kuten kauppoja, kahviloita, kulttuuritiloja, paviljonkeja, basaari ja tietenkin paikka pyöräkorjaamolle.
”Asumista, palveluja, varmaan liiketoimintaa, työpaikkoja”, Aiha luonnostelee tulevia mahdollisuuksia.
Hankkeen esitteessä luetellut uudisrakennusten nimet ehkä osaltaan antavat kuvaa suunnitelmasta: Hotelli Varapresidentti, Kulttuuripalatsi ja Pyörätalo kommentoinevat naapureitaan Hotelli Presidenttiä, Tennispalatsia ja Autotaloa.
Urbaana-ryhmän ohjenuorana on Aihan mukaan ollut oppi, jonka mukaan alueiden laaja ja kokonaisvaltainen suunnittelu synnyttää parempaa kaupunkiympäristöä kuin malli, jossa tontit jaetaan erikseen yksittäisille toimijoille rakennettaviksi. Urbaanassa huomioidaan myös tonttien väliin jäävät alueet.
Lundénin tapaan Aihalla on kielteinen näkemys sirpaleisen täydennysrakentamisen jäljestä: ”Mietimme aluetta kokonaisuutena, jonka ympäristöestetiikka ja arkkitehtuuri olisivat laajemmalle ja pidemmälle mietittyä kuin tavanomaisessa uudisrakentamisessa.”
Aihan alkuperäinen ajatus oli simppeli: Keskuspuisto ulotettaisiin Töölönlahden ja Baanan eli ”Rautatiekadun Esplanadin” kautta läntisiin kaupunginosiin Ruoholahteen ja Jätkäsaareen.
Töölössä 40 vuotta asuneena Aiha on ehtinyt katsella kuilua Satamaradan aikaan ja nyt Baanana. Niitä yhdistää yksi piirre: ”Kuilu katkaisee Töölön ja keskustan välisen yhteyden. Urbaana sulauttaisi Kampin ja Töölön yhteen, ja kaupunginosat olisivat molempiin suuntiin helpommin saavutettavissa.”
Urbaanan vastustajien argumenteissa ovat esiintyneet sanaparit ’historiallinen ympäristö’ ja ’arka paikka’.
”Jos ajatellaan historiallista ympäristöä, se aluehan on arkkitehtuurillinen sekamelska. Ja kun edetään Baanaa länteen päin, ympäristö on kokonaan uutta rakennuskantaa”, Aiha vastaa kritiikkiin.
”Ja kyllä, se on arka paikka Helsingin sydämessä, siksihän me alettiin tehdä tätä. Kun tehokkuusporukat pääsee vauhtiin, se tuottaa tietynlaista suunnittelua ja rakentamista.”
Urbaanalla on ainakin yksi kilpailija. Vakuutusyhtiö LähiTapiola haluaa rakennuttaa Fredrikinkadun ja Runeberginkadun välissä sijaitsevan Autotalon taakse toimistotalon. Yhtiö on jättänyt hankkeesta kaupungille kehitysvaraushakemuksen.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Helsingin keskustaan suunnitellun kritisoidun ”minikaupungin” isä uskoo yhä hankkeeseen: ”Aluehan on arkkitehtuurillinen sekamelska””