Lähes puolet (46 %) työssäkäyvistä uskoo vaihtavansa kokonaan toiselle alalle. Lisäksi 27 % on suunnitellut tai jo aloittanut uusien tietojen ja taitojen opiskelun.
Työssäkäyvien kiinnostuksen kohteet ja usko eri toimialojen tulevaisuuteen vaihtelevat suuresti.
Työssäkäyviä kiinnostaa eniten myynnin ja kaupan ala sekä markkinointi- ja viestintäala, vähiten rakennus- sekä majoitus- ja ravintola-ala.
Työpaikan vaihtoa oman toimialan sisällä pohtivia on eniten rakennusalalla sekä talous- ja henkilöstöhallinnossa ja finanssialalla. Tämäkään tulos ei lupaa hyvää rakennusalan työvoiman saannin kannalta.
Kokonaan uutta alaa ovat pohtineet erityisesti logistiikka-, asiakaspalvelu- sekä majoitus- ja ravintola-aloilla työskentelevät.
Yrittäjäksi ryhtymistä harkitaan eniten asiakaspalvelussa, majoitus- ja ravintola-alalla sekä markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisten keskuudessa.
”Tutkimuksemme tulokset osoittavat, että palvelusektori todella on kärsinyt koronan vaikutuksista eniten. Toki myynnin ja kaupan ala näyttää kiinnostavan yhä, mutta muiden palvelualojen näkymät herättävät huolta. Pandemian tuleva väistyminen varmasti parantaa tilannetta, mutta parantaako riittävästi ja niin, että esimerkiksi majoitus- ja ravintola-alalle saadaan houkuteltua osaajia myös jatkossa”, Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen sanoo.
”Asiantuntija-aloista selvästi eniten alanvaihtohalukkuutta on taloushallinnon ja finanssialan työntekijöiden keskuudessa. Juuri siellä automaatio ja digitalisoituminen etenee ja työpaikkojakin katoaa, mutta samalla alalle syntyy uudenlaisia osaamistarpeita. Tutkimuksen mukaan alan työntekijät ovat tämän murroksen havainneet, sillä yli kaksi kolmasosaa työntekijöistä myös harkitsee lisäkoulutuksen hankkimista.”
Yli kaksi kolmasosaa (72 %) työssäkäyvistä kokee tietävänsä, millaista osaamista tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan.
Koronapandemian aiheuttama työelämän äkillinen muutos on lisännyt huolta omasta toimeentulosta. Työssäkäyville työ merkitsee ennen kaikkea taloudellista turvaa ja toimeentuloa (92 % vastaajista).
Baronan työelämätutkimuksen aineiston keräsi Norstat joulukuussa 2020. Sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan edustavaan tutkimukseen vastasi 1022 työelämässä olevaa suomalaista.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Baronan työelämätutkimus antaa huonon kuvan rakennusalan vetovoimasta”