Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman lausunnolla ollut luonnos tuo Rakennusteollisuus RT:n mukaan kauan kaivattua pitkäjänteisyyttä liikenneverkon kehittämiseen. Sen rahoitustaso on kuitenkin RT:n mielestä riittämätön rahoitustaso ja puutteellinen.
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan 12 vuodeksi kerrallaan ja sen tavoitteena on tuoda pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen. Rakennusteollisuus RT ja INFRA ry pitävät päämäärää ja sen toteuttamiseksi kaavailtua kolmiportaista mallia erinomaisina. Pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus helpottavat resurssien tehokasta allokointa ja yritystoiminnan pitkän aikavälin suunnittelua.
”Suunnitelma viitoittaa tien eteenpäin. Jotta reitillä pysytään, se edellyttää yli hallituskausien ulottuvaa vahvaa parlamentaarista sitoutumista myös rahoitukseen”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.
Kehittämismäärärahat tuplattava
Liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen kohdistetaan vuosittain määräraha, joka vastaa keskimäärin yhtä prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä ei kuitenkaan RT:n mukaan toteudu suunnitelmaan kirjatuissa luvuissa.
Perusväylänpidon vuosittainen rahoitustaso on noin 1,4 miljardia euroa vuodesta 2025 lähtien. Lisäksi rahoitus on tarkoitus sitoa yleistä kustannustasoa kuvaavaan indeksiin, jottei kustannusten nousu syö väylien hoitoa ja korjausta.
”Perusväylänpidon rahoitus on suunnitelmassa muuten hyvällä tasolla, mutta vuosien 2023 ja 2024 määrärahoihin on tulossa hälyttävä kuoppa, joka tulisi pikimmiten paikata”, Randell huomauttaa.
Suunnitelman heikoimpana kohtana ovat kehittämisinvestoinnit etenkin tieverkkoon, missä on selkeä epäsuhta tilannekuvan mukaisiin investointitarpeisiin nähden. Liikenneverkkojen kehittämiseen ollaan varaamassa keskimäärin 500 miljoonaa euroa vuodessa, kun summan tulisi olla kaksinkertainen.
”Rahoitukseen tarvitaan merkittävä kunniahimotason nosto ja ymmärrystä kehittämisinvestointien todellisesta luonteesta. Investoinnit ovat välttämättömiä alueiden saavutettavuuden ja kilpailukyvyn sekä elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Kaupungistuvassa Suomessa investoinnit ovat kestävän kasvun edellytys ja ne vivuttavat myös asuntorakentamista ja palveluiden kehittymistä”, Randell toteaa.
Rahoituspohjan laajentaminen myös toivelistalla
Suunnitelmassa on tarkoitus lisätä valtion rahoituksen ulkopuolisten rahoituslähteiden käyttöä, mikä tarkoittaa kaupunkien ja kuntien, teollisuuden ja EU:n rahoitusosuuksia. EU-rahoituksen kasvattaminen on RT:n mukaan tärkeää ja vaatii kansallisen vaikuttamisen nostamista uudelle tasolle.
”Periaatteellisella tasolla linjaus on hyvä, mutta se ei saa johtaa tilanteeseen, jossa etenkin kuntien rahat menevät liikenneinvestointeihin, joiden rahoittamisesta valtio on aiemmin vastannut. Kunnilla tulee olla mahdollisuus tehdä omaa pitkäjänteistä investointipolitiikkaansa ja tukea omaa kasvuaan”, Rakennusteollisuus RT:n varatoimitusjohtaja ja infratoimialan johtaja Paavo Syrjö toteaa.
Syrjö painottaa, että myöskään suurten kaupunkien maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien MAL-sopimusten ja Liikenne 12 -suunnitelman kytkentä ei voi olla pelkästään kustannusjaon näkökulmasta tehty. MAL-ajattelulla tulee vaikuttaa koko talouden dynamiikkaan.
”Päätökset suurten raideliikennehankkeiden rahoittamisesta ja rakentamisesta pitäisi saada aikaan pikaisesti. Tämä mahdollistaisi myös suunnitelmallisen EU-tuen hakemisen ja saamisen. Hankeyhtiöiden perustaminen suunnitteluun on hyvä asia, mutta se ei ratkaise koko haastetta.”
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Rakennusteollisuus RT: Liikenne 12-suunnitelmasta puuttuu kunnianhimo”