”Jotta tulevasta EU-budjetista saadaan rahoitusta suunnitteluun ja siihen liittyviin selvityksiin, on Helsinki–Tallinna-tunnelin oltava kansallinen prioriteetti”, Uudenmaan liitto tähdentää.
Valoisana puolena on ollut se, että bitumin hinnannousu on jäänyt pelättyä matalammaksi.
Kuluvan kesän rankkasateet ovat infrarakentajien mukaan näyttäneet konkreettisesti, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa Suomen väylille.
Espoon Asuntojen tavoitteena on pienentää peruskorjattavien rakennusten E-lukua 30 prosenttia.
Myönnetyllä lainavaltuudella saadaan Kovan mukaan käynnistettyä noin 4 500 uuden kohtuuhintaisen asunnon rakentaminen ja peruskorjaaminen vuonna 2026. Se olisi noin 500 asuntoa nykyistä enemmän.
Infra ry:n toimitusjohtajan ja RT:n varatoimitusjohtajan Paavo Syrjön mukaan hallitus satsaa nyt sopeuttamisen lisäksi myös kasvuinvestointeihin.
Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön varaamasta 400 miljoonan euron vihreiden investointien määrärahasta tulisi maakuntien mielestä osoittaa 75 miljoonaa euroa itäisen Suomen hankkeisiin.
Pääministerin mukaan kuluvalla hallituskaudella Länsiradasta on tarkoitus rakentaa vain sen länsi- ja itäpäät. Varsinainen oikorata Salosta Lohjalle jää seuraavan hallituksen huoleksi.
