Peter Fredriksson on mies, jolle ilman asuntoa jääneet ihmiset ja Viipurin koirat ovat paljosta velkaa

Yksi henkilö pystyy tekemään paljon ison ongelman helpottamiseksi, jos asenne ja sydän ovat kohdallaan.

Peter Fredriksson etsii koteja ihmisille, vaimo koirille. Omien koirien lisäksi kotona pyörii sopivasti löytökoiria. Kuva: Liisa Takala

Monella entisellä asunnottomalla on hyvä syy kohottaa karvareuhkaa Peter Fredrikssonille, 71, kiitokseksi siitä, että heidän elämänsä on nyt raiteillaan. Maailmallakin ylistystä saanut Suomen asunnottomuuden hoitamistapa henkilöityy nimittäin varsin vahvasti tähän mieheen.

Eikä asuntoasioiden järjestely rajoitu pelkästään ihmisiin, sen tietävät ainakin Viipurin kodittomat koirat.

Asunnottomuus nousi Fredrikssonin tietoisuuteen jo 1980-luvulla hänen toimiessaan Asukasliiton ja muidenkin järjestöjen asukasneuvonnassa. Nimby-ilmiö näkyi, asunnottomia ei haluttu omille kulmille. Tutustuminen Nairobin slummeihin jätti pysyvän jäljen.

Asuntoasiat olivat esillä myös hänen toimiessaan Helsingin kaupunginhallituksessa ja asuntolautakunnassa. Niihin aikoihin Heikki S. von Herzen teki uraa uurtavaa työtä kehittäessään asunnottomien tukikoteja.

Vapaavuori ja neljä viisasta miestä

Fredriksson oli perustamassa epävirallista viranomaisten työryhmää asunnottomuuden torjuntaan jo vuonna 1995. Painopistealueeksi asunnottomuus nousi, kun asuntoministeri Suvi-Anne Siimes asetti hänet asuntopolitiikan selvitysmieheksi vuonna 1999.

Siimeksen aikaan ei kuitenkaan saatu vielä otetta pitkäaikaisesta asunnottomuudesta. Iso edistys tapahtui, kun Jan Vapaavuori oli asuntoministerinä. Hän laittoi neljän viisaan miehen ryhmän (Paavo Voutilainen, Eero Huovinen, Hannu Puttonen ja Ilkka Taipale) pohtimaan asiaa, ja kehitettiin ”asunto ensin” -periaate.

”Enää asunnon saaminen ei edellyttänyt elämän saamista hallintaan. Asia käännettiin toisin päin”, Fredriksson muistelee.

Kyse ei ollut näpertelystä. Kahdeksan vuoden aikana rakennettiin noin 3000 uutta asuntoa, josta valtaosa oli kokonaan uusia asuntoja. Yömajojen sijasta jokaiselle asukkaalle tuli oma nimi oveen. Asunnottomien määrä putosi 10000:sta 4300:aan, ja pitkäaikaisten asunnottomien määrä suli kolmasosaan.

Vasemmistoliittoa edustava Fredriksson sanoo, että kokoomuslaisella Vapaavuorella oli aivan ratkaiseva merkitys asunnottomuuden vähentämisessä.

”Annan Vapaavuorelle kaiken kunnioitukseni”, Fredriksson sanoo.

Yksityisiä varoja asunnottomuuden torjuntaan

Fredriksson jäi ympäristöministeriöstä eläkkeelle vuonna 2017, mutta hän on torjunut asunnottomuutta senkin jälkeen järjestötoiminnassa.

Viime kesänä kutsu kävi takaisin aktiivipalvelukseen, kun viisi isoa kaupunkia ja Y-Säätiö palkkasivat hänet koordinoimaan asunnottomuuden torjuntaa. Hallituksen linjaamat tavoitteet kun uhkaavat lipsua käsistä.

”Olen palannut konsulttina entisiin hommiini ainakin tämän vuoden ajaksi. Olen sydämeltäni asunnottomuuden torjuja. Työ antaa minulle itsellenikin voimaa.”

Työn alla on Suomessa uusi, julkisen sektorin vetämä asuntorakentamisen investointihanke, jossa myös yksityiset sijoittajat ja muun muassa ammattiliitot sijoittavat varoja asunnottomuuden torjuntaan. Asunnottomia pyritään hajasijoittamaan uusiin Ara-asuntoihin.

Asunnot rakennetaan normaalin asuntokannan joukkoon, ei nykyiseen tapaan keskitettyihin yksiköihin. Asuntoihin liittyy kohtuullista tukea, mutta asukasvalinta on tehtävä silti huolella.

Asunnottomuus ei poistu kokonaan

Nykyinen hallitus pyrkii puolittamaan asunnottomuuden ja seuraavan hallituksen pitäisi poistaa se kokonaan. Helsingissä maahanmuutto ja nuorten syrjäytymiskehitys ovat kuitenkin heilauttaneet tilanteen hieman huonompaan suuntaan.

”Negatiivinen kierre lähtee liikkeelle hyvin herkästi. Mutta seuraavan hallituksen aikana asunnottomuus on mahdollista painaa uusilla toimilla hyvin matalaksi. Kitka-asunnottomuutta, ja vakavampaakin, tule aina olemaan”, Fredriksson sanoo.

Hän arvioi, että asunnottomuus on realistista painaa nykyisestä 4500:sta noin 2000 henkilöön tai vähän sen alle.

”Tahto asunnottomuuden poistamiseen ei ole ihan yhtä kova kuin aikaisemmin, Mutta kyse on myös yleisestä turvallisuudesta, jos asiaa ei hoideta.”

Kotona riittää vilskettä

Myös Fredrikssonin kotona Helsingin Tapanilassa puhutaan asunnottomuudesta, eikä pelkästään ihmisten osalta. Hänen vaimonsa on Viipurin koirat ry:n puheenjohtaja. Yhdistys tuo kodittomia koiria naapurista Suomeen.

”Vaimo etsii koteja koirille, minä ihmisille. Kotona riittää keskusteluja kummastakin puolesta ja siitä, miten näihin olentoihin suhtaudutaan.”

Koronan aikanakin koiria tulee Suomeen silloin tällöin, sillä kuljetuksia on kehitetty. Vuodessa koiria, yleensä pentuja, tuodaan 70-80. Kaikkiaan niitä on tuotu noin 200.

Osa koirista käydään perheisiin jo Vaalimaalta, osa vasta Helsingistä. Terveystarkastus on kummankin maan tullissa.

”Koirat tarvitsevat ensi hädän pysäkin kuten ihmiset. Heille annetaan ruokaa, juomaa ja tarvittaessa mennään lääkärin kautta. Koteja etsitään netin kautta”, Fredriksson kertoo.

Kotona on löytökoiria vain sen verran, että niiden kanssa pärjätään. Omia koiria on neljä, lisäksi on kolme kissaa ja hevonen Lappeenrannassa.

Fredriksson on myös intomielinen lintutarkkailija. Suunnitelmissa on linturetki merilintujen luo Varanginvuonolle, kun korona on selätetty.

Myös lapsenlapset tuovat sisältöä elämään. Asuntopolitiikasta konkarilta on tulossa kirja.

Virtaa riittää

Työelämässäkin Fredrikssonilla riittää edelleen virtaa.

”On tärkeää, että uteliaisuus säilyy, eikä anna henkisesti vanhenemisen myötä periksi. Paras keino on pysytellä liikkeellä ja yrittää ratkaista haasteellisia kysymyksiä.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Peter Fredriksson on mies, jolle ilman asuntoa jääneet ihmiset ja Viipurin koirat ovat paljosta velkaa”

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat