Rakennuslehti selvitti, mitä kaupungit ajattelevat rakentamisen laadusta – ”Kun hanke lähtee pilkottuna pieleen, se menee totaalisesti pieleen”

Rakennuslehti kysyi suurten kaupunkien rakennusvalvonnoilta, miten rakentamisen laatu on kehittynyt viime vuosina.

Suurten kaupunkien rakennusvalvonnat arvioivat, että rakentamisen laatu on mennyt eteenpäin. Riskejä on silti vielä. Kuva: Ville Honkonen
Niiden mukaan se on parantunut tai pysynyt samana.

Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille

Olen jo tilaaja

Rekisteröidy

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Rakennuslehti selvitti, mitä kaupungit ajattelevat rakentamisen laadusta – ”Kun hanke lähtee pilkottuna pieleen, se menee totaalisesti pieleen””

  1. Hyviä asioita on listattu tässä jutussa.

    Laaturiskejä:
    Hankkeen liian kireä aikataulu OK
    Suunnittelusta tingitään esimerkiksi säästösyistä OK
    Laatuketjuajattelu ja dokumentointi puutteellista OK, MIKÄ ON RIITTÄVÄ LAATUAJATTELU????
    Mahdolliset ongelmat kosteudenhallinnassa OK
    Luovutus- ja käyttövaiheen laadun mittauksissa ja laitteiden säädöissä puutteita OK, MIKÄ ON RIITTÄVÄ LAADUN MITTAUS??
    Uusia toteutustapoja ei hallita kunnolla OK, MITÄ NÄMÄ UUDET TAVAT OVAT??
    Talotekniikan kokonaisuuden hallinnassa ongelmia OK

    Muutamaan kohtaan jo kommentoin. Olennaisia asioita.

    Laatuajattelu….? Onko ajattelun lähtöarvoissa jotain, joka ohjaa ajattelua laadullisesti oikein…tai väärin?
    Tämä juttu pitäisi ensin tarkastaa, eli lähtöarvot.
    Jos ajattelun lähtöarvot ovat laadun kannalta virheelliset, on laatu virheellistä, se on vuoren varma.
    Tulee mieleeni erään ison rakennusliikkeen johtaja, joka suurissa laatuongelmissa kamppailevan hankkeen korjaamisen yhteydessä puhui organisaatiossa olevasta geenivirheestä… Sitä se on, jos laadun kannalta väärät arvot johtavat ajattelua ja tekemistä.
    Mitä sitten on arvoiltaan laadukas ajattelu ja tekeminen?????
    On ihan turha väittää, että taloudesta käsin löytyy myös teknisesti laadukas tekeminen.
    Ei varmuudella löydy, sitä ovat kokeilleet varmasti kaikki urakoitsijat ja rakennuttajat kautta maailman.

    Uskallan väittää, että laadukas tekeminen tuottaa myös taloudellisesti kannattavan tuloksen, pitkässä ja kärsivällisessä rakentamisessa.
    Pikavoittoja tavoiteltaessa, aina voidaan poiketa kaikesta mahdollisesta hyvästä, se on selvä

    Laadukas laadun mittaus? Laatua mitataan monella tavalla.
    Paras laadun mittaus tapahtuu kuitenkin sillä, että antaudutaan täysin ulkopuolisen arvostelun kohteeksi.
    Ostavat asiakkaat, ulkopuoliset toimijat ja viranomaiset arvioivat tekemisen laatua ja palaute otetaan vastaan innokkaasti, suurella mielenkiinnolla.
    Se ruoditaan suurella kriittisyydellä, ajatuksella, että tästä opitaan ja palaute viedään läpi koko suorittavan organisaation ja tarvittavalta osalta tehdään teemisen meininkiin, tapoihin ja mahdollisesti myös hankintaan ja suunnitteluun muutokset.
    Eli riittävä laadun mittaus on hyödytön, jos siitä saatava tulosta ei ulosmittauteta myös organisaatiossa.
    Tulee mieleen vanha Lapinlahden lintujen sketsi, Tikkakisa…Kuvitellaan olevan paras, kaunein ja tehokkain, heitettiin omalla maitolaiturilla tikkaa 27, ”on se hurja kaveri!” eikä lainkaan ymmärretä että naapurikylän maitolaiturilla heitetään 27 pisteen sijaan 31….

    Suomessa on tapana aina innostua uusista tavoista. Säännöllisesti tulee joku uusi tuote tai menetelmä, josta innostutaan ja tuudittaudutaan siihen usoon, että se tuo autuuden.
    Tulee muistaa, että siinä piilee kuitenkin aina suuri riski. Esim. vaikkapa se, että ihan relevantti tulkinta AskL:n mukaisesta uuden asunnon virheestä on se, että jos on käytetty uutta tuotetta, jota ei ole käytännössä koeteltu riittävästi, se voidaan tulkita hyvän rakentamisen tavan vastaiseksi, ja grynderi joutuu sen korjamaan. Vaikka se olisi myyty ihan oikealla nimellä, tuote-esitteellä jne. Kaikkeen uuteen ei yksinkertaisesti kannata suinpäin mennä mukaan, vaikka tuntuisikin siltä, että menettää jotain. Voi nimittäin voittaa vielä enemmän!
    Esim näistä vaikkapa kiinalainen wcpönttö ja eteläameriikkailainen puualapohjan tuulensuojalevy.

    No niin…tässäpä perjantaiehtoon ajatuksia.
    Mielelläni keskustelen vaikka lisää aiheesta!

Viimeisimmät näkökulmat