Palvelinkeskuksissa olevat palvelimet käyttävät paljon sähköä, joka muuttuu hukkalämmöksi. Suurissa keskitetyissä palvelinkeskuksissa lämpö voi jäädä käyttämättä ja se siirretään esimerkiksi taivaalle tai mereen.
Energiayhtiö Vatajankoski ja greentech-startup Kuulea ovat luoneet hajautetun datakeskuksen mallin ja ne myyvät yhdelle asiakasryhmälle laskentakapasiteettia ja toiselle lämpöä. Ne sijoittavat palvelimet paikkoihin, joissa lämpö syötetään suoraan sitä tarvitsevan kiinteistön lämpöverkkoon. Asiakas voin tämän mallin mukaan ostaa ostaa lämpöä, joka on tuotettu esimerkiksi saman rakennuksen kellarissa.
Vatajankosken ja Kuulean käyttämissä palvelimissa ei säilytetä tietoa, vaan niiden kapasiteettia vuokrataan suurteholaskentaa tarvitseville asiakkaille. Siksi palvelimet eivät tarvitse raskasta vartiointia tai järeitä sammutusjärjestelmiä, ja ne voidaan sijoittaa aivan tavallisiin rakennuksiin.
Erikoisvalmisteiset palvelimet omistaa Vatajankoski, joka myy lämmön palveluna. Vaihtoehtoisesti asiakas voi itse investoida palvelinlämmittimiin Kuulean kautta.
”Palvelimilla tuotettu hukkalämpö on parhaimmillaan paikoissa, joissa lämpöä tarvitaan tasaisesti ympäri vuoden. Käyttökohteita ovat esimerkiksi eri puolilla Suomea tai muissa Pohjoismaissa sijaitsevat hotellit, kylpylät ja kunnalliset uimahallit. Ne hyötyvät edullisen lämmön lisäksi vihreästä imagosta ja päästövähennyksistä”, Vatajankosken toimitusjohtaja Pekka Passi kertoo yhtiöiden tiedotteessa.
Kankaanpäässä on jo tehty ensimmäinen pilottihanke.
”Energian uudelleenkäytön tehokkuutta mittaava ERE-arvo on 96 prosenttia, kun perinteisessä datakeskuksessa luku on tyypillisesti kymmeniä prosenttiyksiköitä matalampi”, Kuulean toimitusjohtaja Kari Koivisto sanoo.
Lastenelokuva lämmittäisi rivitalon vuodeksi
Keskimääräisen 90 minuutin animaatioelokuvan tuotantoon liittyvä renderöinti tuottaa 102 MWh lämpöenergiaa. Tällä energiamäärällä voidaan:
- Lämmittää koko Kankaanpään kaupunki talvipäivänä 6 tunniksi.
- Kattaa keskikokoisen kerrostalon lämmöntarve puoleksi vuodeksi.
- Kattaa 10 huoneiston rivitalon lämmöntarve koko vuodeksi.
- Lämmittää 4-henkisen perheen käyttövesi noin 28 vuodeksi.
Tietotekniikka-alan hiilidioksidipäätöt syyniin
Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan tietotekniikka-alan hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet jo suuremmiksi kuin lentoliikenteellä. Esimerkiksi suurteholaskennalle on tarvetta maailmanlaajuisesti, ja tarve näyttää kaksinkertaistuvan aina viidessä vuodessa.
Tyypillisiä laskentapalveluiden ostajia ovat erilaiset tutkimus- ja oppilaitokset, meteorologiaan liittyvät tahot, insinööritoimistot, finanssiala sekä mainos- ja animaatiostudiot.
Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ICT-alan ympäristö- ja ilmastostrategiaa. Työryhmän tuoreessa loppuraportissa todetaan, että datakeskusten toiminnan sivutuotteena syntyvää lämpöä hyödyntämällä voitaisiin merkittävällä tavalla vähentää lämmitysenergian tuotannon tarvetta ja siitä syntyviä hiilidioksidi- ja muita päästöjä.
Aluksi Vatajankoski ja Kuulea tavoittelevat muutaman miljoonan euron liikevaihtoa parin vuoden tähtäimellä.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Uimahalliin sijoitettu hajautettu palvelinkeskus lämmittää uimaveden”
Erinomainen asia, jos datakeskusten ylilämpöä ja uimahallien lämmöntarvetta saadaan tuolla tavoin hyödynnettyä. Monin paikoin tämän taitaa estää se, että uimahallit on kaavoitettu sellaisiin sijainteihin, joihin ei saa datakeskusta järkevällä tavalla viereen, mutta osassa tapauksista tuollainen ratkaisu onnistuu.