Vartin kaupunkia ajava YIT:n Juha Kostiainen: ”Irti autoiluun perustuvasta suunnittelufilosofiasta”

Juha Kostiaisen juuret ovat tukevasti Tampereella. Siellä hän syntyi, varttui aikuiseksi ja suoritti reilussa kymmenessä vuodessa kolme akateemista loppututkintoa: hän on teollisuustalouden diplomi-insinööri, teoreettisen filosofian maisteri ja hallintotieteiden tohtori. Väitöskirjan aiheena oli enteellisesti Kaupunkiseutu ja kilpailukyky. Vuodesta 2005 lähtien Kostiaisella on ollut myös aluetieteiden dosentuuri Tampereen yliopistossa.

Työuransa alkuvaiheessa 1990-luvulla Kostiainen oli perustamassa ja johtamassa Tampereella terveysteknologian kehittämisyhtiötä Finn-Medi Tutkimus oy:tä, josta ura eteni Tampereen kaupungin elinkeinojohtajaksi. Tamperelainen kunnallispolitiikkakin tuli tutuksi Kokoomuksen valtuutettuna.

YIT:n palveluksessa Kostiainen on ollut kahteen otteeseen: ensin vuosina 2001-2008 yrityssuunnittelun ja kehitystoiminnan parissa ja vuodesta 2012 lähtien kaupunkikehittämisen johtotehtävissä, vuodesta 2016 alkaen yhtiön johtoryhmän jäsenenä.

”Tiimini toimii isohkojen hankkeiden alkuvaiheiden konseptikehityksessä ja kaavoituksen parissa. Yksi tuoreimmista hankkeista on Maria 01 -alueen – entisen sairaalaympäristön – kehittäminen startup-, kasvu- ja teknologiayrityskeskittymäksi. Olin vetämässä alueen kehittämistä koskenutta elinkeinopoliittista kilpailua.”

”Myös lähiökehittäminen, vihreä kasvu ja viestintä kuuluvat vastuualueisiini. YIT-läisyydessä minua viehättää varsinkin tietty maanläheisyys, epämuodollisuus ja matala hierarkia. Päivitellään vähemmän ja tehdään enemmän”, Kostiainen toteaa.

Funktionaalisesta kaupunkisuunnittelusta vartin kaupunkeihin

YIT-kausien välissä Kostiaisella oli nelivuotinen jakso Sitrassa, jossa hän muun muassa veti julkishallinnon johtamisohjelmaa sekä laajapohjaista Liikennerevoluutio-ohjelmaa. Siinä ideoitiin askelmerkkejä liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun uudistamiseksi ja ”liikenne palveluna” -toimintakulttuurin kehittämiseksi.

Suomalaista kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelua on Kostiaisen mukaan ohjannut paljolti se, miten ihmiset ja tavarat pääsevät liikkumaan paikasta toiseen.

”Olemme vähitellen pyristelemässä irti autoiluun perustuvasta suunnittelufilosofiasta.
Alamme vihdoin ymmärtää kävely- ja pyöräily-ympäristöjen merkityksen. Joukkoliikennettä kehitetään raitiovaunujen avulla isoissa kaupungeissa. Liikenteen automatisaatio etenee ja uudenlaisia palvelumalleja kehitetään.”

Kostiainen kuuluu ”vartin kaupungin” kannattajiin ja sanansaattajiin. Kyseessä on vastakohta perinteiselle funktionaaliselle kaupunkisuunnittelulle, jossa yhteiskunnan eri toiminnot – asuminen, työ, palvelut ¬– pyrittiin eriyttämään eri alueille.

”Vartin kaupungin – tai pehmeän kaupungin, kuten professori David Sim on kuvannut –
ominaispiirteitä ovat hyvä saavutettavuus, palvelujen runsaus ja monipuolisuus, inhimillinen mittakaava, toimivat kävely- ja pyöräily-ympäristöt, sujuvat joukkoliikenteen vaihdot, monimuotoisuus jopa talotasolla”, Nokkela kaupunki -blogia aktiivisesti päivittävä Kostiainen toteaa.

”Keilaniemen alue Espoossa on mainio esimerkki vartin kaupungista. Vanha toimistoalue urbanisoituu innostavasti. Tiiviille alueelle tulee asumista, palveluja, oppimisympäristöjä, työpaikkoja ja metron ansiosta sujuvat joukkoliikenneyhteydet.”

”Talouden rakennemuutokset vauhdittavat kaupungistumista jatkossakin”

Korona-aika on tuonut kaupunkikehittämistä koskevaan keskusteluun uusia sävyjä. On jopa ehditty ennustamaan muuttovirtojen kääntymistä kaupungeista maaseuduille. Mökkikauppa on kiistatta lisääntynyt, mutta asuntokauppa jatkuu kasvukeskuksissa ennätysvilkkaana.

”Vuosi on ehdottomasti liian lyhyt aika tehdä johtopäätöksiä kaupungistumisen megatrendin taittumisesta. En usko, että kaupungistumisen vuosituhantinen kasvu yhtäkkiä tukahtuisi”, Kostiainen toteaa.

”Kaupungit ovat kautta aikojen olleet resilienttejä, muuntumiskykyisiä ja ovat sitä varmasti jatkossakin. Kaupunkien kehittymistä vauhdittavat jatkossakin talouden rakennemuutokset lisääntyvine palveluineen, ihmisten halu etsiä kaupungeista parempaa elämää ja se, että kaupungit kilpailevat vetovoimaisuudellaan.”

Korona on tuonut mukanaan lisääntyneen etätyön vauhdittaman monipaikkaisuuden ja paikkariippumattomuuden ajatuksen. Kostiainen Sanna-vaimoineen tekee itsekin aika ajoin etätöitä Tammelan Susikkaan kylässä olevalta mökiltään käsin.

Mikromonipaikkaisuus yleistyy ja muuntojoustavuus korostuu

”En kuitenkaan usko, että yhdestä paikasta tehtävästä etätyöstä tulee pitemmän päälle valtavirtaa. On paljon tärkeitä ammatteja, joissa etätyö ei ole mahdollista. Myös lasten harrastuspaikkoja on mahdoton hajauttaa järkevästi eri puolille Suomea.”

”Sen sijaan on todennäköistä, että mikromonipaikkaisuus yleistyy. Työtehtävä määrittelee jatkossa työympäristön eikä toisinpäin. Voidaan olla päivä pari kotona, voidaan olla toimistolla, asiakkaalla, hubissa, kahvilassa. Työstä tulee tätä kautta tavallaan huokoisempaa.”

Kostiainen mukaan Hub & Club -tyyppisten toimitilojen verkosto voi koostua monista erilaisista toimipisteistä. Jotkut voivat keskittyä ryhmätiloihin, toiset taas yksilöllisempään työskentelyyn. Niitä voi olla useita lähempänä asuinpaikkaa eikä ihmisten tarvitse tulla aina samaan paikkaan.

”Toimitilojen fyysinen ja henkinen vetovoima joutuu ylipäätään kovemmalle koetukselle – kuten myös se, miten tilat tukevat hiljaisen tiedon ja innovaatioiden syntymistä.”

”Myös asuntosuunnittelussa korostuu muuntojoustavuus entistä enemmän. Eri asia on, ovatko asukkaat valmiita maksamaan lisähuoneista ja -tiloista tuhansia euroja per neliö työnantajia varten.”

Kaupunkikehittämisessä tarvitaan tiiviimpää vuorovaikutusta

Kostiainen korostaa erilaisten kohderyhmien ja tarpeiden merkitystä asuntomarkkinoilla. Hän on ollut aluebrändäyksen ja heimoajattelun keskeisiä sanansaattajia ja ollut testaamassa sen toimintaa myös käytännössä. Hän oli ideoimassa Vallilan Konepajan alueen suunnittelua ja on perheineen asunut alueella itsekin viitisen vuotta.

”Asukaskunta on Konepajan alueella hyvin heterogeeninen. Siitä huolimatta yhteisöllisyys kukoistaa. Alueella viihdytään hyvin, mistä osoituksena ihmiset muuttavat alueen sisällä elämänvaiheidensa mukaan. Kulttuuri- ja muiden palvelujen kirjo laajenee koko ajan.”

Kaupunkikehitykseen ja -suunnitteluun Kostiainen kaipaa tiiviimpää vuorovaikutusta julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kesken. Sen avulla voidaan varmistaa, että aluekehittämiseen löytyy riittävästi erilaisia ideoita ja että visiot toteutuvat myös käytännössä. ”Kaikki viisaus ei voi olla kaavoittajan päässä, eikä ainakaan joka kerta”, Kostiainen heittää.

”Kokemusteni mukaan päättäjien on haasteellista ymmärtää kaupunkitaloudellisia näkökulmia ja niihin liittyviä vaihtoehtoiskustannuksia: mitä joku saa ja mitä jää saamatta. Kaavojen rakentamiskelpoiseksi saattamiseen ei yleensä ole budjetoitu riittävästi rahaa.”

”Yhteisöllisyys ei pelasta lähiöiden tulevaisuutta”

Lähiöiden uudistamisella ja täydennysrakentamisella on Kostiaisen mukaan keskeinen rooli kaupunkikehittämisessä. ”Tiimini on muutamat viime vuodet jumpannut ahkerasti näiden asioiden parissa esimerkiksi Vantaan Hakunilassa, Espoon Soukassa ja Helsingin Siltamäessä. Turussa teimme suunnitelman Pansio-Pernon alueen integroimiseksi kaupungin keskustaan joukkoliikenneratkaisuineen.”

Kostiainen korostaa, että lähiöiden tulevaisuus on sidoksissa siihen, miten niihin saadaan houkuteltua yksityisiä ja julkisia investointeja: asuntoja, palveluja ja joukkoliikennettä.

”Yhteisöllisyys on monissa lähiöissä voimavara, mutta se ei yksin riitä. Täydennysrakentamisen avulla lähiöihin tulisi lisää palvelujen käyttäjiä ja elävyyttä ja nykyiset asukkaat saisivat rahaa remontteihin. Ja joukkoliikenneratkaisut toisivat lähiötkin vartin päähän keskustoista.”

Energiaratkaisuissa on huimat innovointimahdollisuudet

Ilmastonmuutoksen taklaaminen vaikuttaa kaupunkikehitykseenkin monella tavalla. Yhdyskuntasuunnittelun ja kaavoituksen rooli on keskeinen. Koska kiinteistöjen päästöistä 70 prosenttia tulee energiasta, myös energiaratkaisuilla on iso merkitys.

”Mekin olemme YIT:ssä menossa kohti maalämmön ja muiden uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. Innovointimahdollisuudet ovat tällä sektorilla huikeat. Esimerkiksi Norjassa on jo tehty kalkkikivestä biosementtiä bakteeriprosessilla, siis ilman polttoa. Me voimme olla kumppani tämän tyyppisessä kehittämisessä ja tarjota hankintavolyymia taloudellisten ratkaisujen löytämiseksi.”

Kostiainen kertoo, että YIT:n tavoitteena on puolittaa kymmenessä vuodessa materiaalipäästöt omaperusteisissa hankkeissaan. ”Pyrimme myös automatisoimaan päästöjen laskentaprosessia mahdollisimman pitkälle.”

”Myös materiaalikierrossa on päästävä eteenpäin. Tämä edellyttää sitä, että standardit ja hyväksynnät tekevät nykyistä paremmin mahdolliseksi vanhojen materiaalien hyödyntämisen uudisrakentamisessa.”

Rakentajat mukaan onnellisuustutkimuksiin?

Vahvan koulutustaustansa ansiosta Kostiaisella on ollut tärkeä rooli kiinteistö- ja rakentamisalan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan edistämisessä. Hän oli avainasemassa muun muassa siinä, että rakennettu ympäristö sai aikanaan oman huippuosaamisen keskittymänsä – vastoin monia arvovaltaisiakin odotuksia.

”Julkisten innovaatiorahoittajien on ollut vaikea ymmärtää alamme kehitystoiminnan ominaispiirteitä. Meidän kaltaisella toimijalla tuotekehitys tarkoittaa hankekehitystä. Emme lähtökohtaisesti kehitä uutta teknologiaa, vaan kokoamme yhteen erilaisia teknologisia ratkaisuja. Tästä huolimatta esimerkiksi Triplassa suunniteltiin uusia ratkaisuja yli kymmenellä miljoonalla eurolla.”

”Jatkossa tulee tehdä enemmän kiinteistökehitykseen ja kaupunkitalouteen liittyvää tutkimusta. Myös tuotantoprosessin digitalisointi tarjoaa monia kiinnostavia tutkimus- ja kehityskohteita.
Meidän pitäisi olla enemmän mukana myös poikkitieteellisessä käyttäjä- ja kuluttajatutkimuksessa – loppukäyttäjien ajatus- ja toimintamalleja sekä onnellisuuden juurisyitä analysoimassa.”

Omaa onnellisuuttaan Kostiainen vaalii monipuolisten liikunta- ja kulttuuriharrastusten avulla. Hänen intohimojaan ovat niin kirjallisuus, teatteri ja musiikki kuin voimailu, melonta, hiihto ja rullaluistelu. Vauhti on reipasta kaikilla areenoilla.

Juha Kostiaisen kolme avainta kaupunkikehitykseen

1. Osaamispohjainen talous
Talouden rakennemuutoksessa korostuvat palvelut sekä korkeaa osaamista ja vahvaa asiantuntijuutta vaativat toiminnot. Ne keskittyvät kaupunkeihin.

2. Parempi elämä
Ihmiset muuttavat kautta maailman kaupunkeihin paremman elämän toivossa. Kaupungeista haetaan elämänkumppania, koulutusta, työtä, palveluita, harrastuksia, elämyksiä ja vuorovaikutusta.

3. Vetovoimaisemmat kaupungit
Kaupungit kilpailevat houkuttelevuudellaan ja vetovoimallaan. Kaupungit tulevat sitä kiinnostavimmiksi, mitä paremmin niissä osataan yhdistää eri liikennemuodot, palvelujen saavutettavuus ja asumistarjonnan monipuolisuus.

Fakta: Juha Kostiainen

• Syntynyt 1965 Tampereella
• Koulutus: aluetieteiden dosentti, Tampereen yliopisto 2005–; hallintotieteiden tohtori, Tampereen yliopisto 2002; filosofian maisteri, Tampereen yliopisto 1996; diplomi-insinööri, teollisuustalous, Tampereen teknillinen yliopisto 1990
• Työura: YIT Oyj, kaupunkikehityksestä vastaava johtaja ja johtoryhmän jäsen 2016¬–, muissa johtotehtävissä 2012-2016; Sitra, mm. julkishallinnon johtamisohjelman ja Liikennerevoluutio-ohjelman johtaja 2009-2012; YIT Oyj, yrityssuunnittelu-, kehitys- ja viestintäjohtaja 2001-2008; Tampereen kaupunki, elinkeinojohtaja 1997-2001; Finn-Medi Tutkimus Oy, toimitusjohtaja 1995-1997; Prizztech, Porin kaupungin teknologiakeskus, toimitusjohtaja 1992-1995; Tuotekehitys Oy Tamlink, kehityspäällikkö 1989-1992
• Luottamustehtäviä: Regenero Oy, hallituksen puheenjohtaja 2016–; Helsingin barokkiorkesteri, hallituksen jäsen 2019-‚ Tyrsky Consulting, hallituksen jäsen 2016-; Kansallinen Kokoomus rp, puoluehallituksen jäsen 2004-2008
• Perhesuhteet: vaimo Sanna, 21-, 23- ja 25-vuotiaat aikuiset lapset; asuu Konepajan alueella Helsingin Vallilassa, vapaa-ajan asunto Tammelan Susikkaalla
• Harrastukset: kulttuuri (kirjallisuus, teatteri, musiikki), liikunta (melonta, kuntosali, hiihto, rullaluistelu)