Jatke urakoi Satolle asuntoja Espooseen

Sato rakennuttaa Espoon Karakallioon Kotkatielle uusia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

Karakallion täydennysrakentamishanke vaati kaavamuutoksen. Kuva: Sato

Sadan asunnon täydennysrakennushanke toteutetaan yhteistyössä Y-Säätiön ja Jatke Uusimaan kanssa. Samassa korttelissa sijaitsee kaksi vuonna 1965 rakennettua kerrostalla, joissa on 121 Saton omistamaa vuokra-asuntoa.

Rakentaminen alkaa tämän vuoden huhtikuussa ja asunnot ovat muuttovalmiita syyskuussa 2023.

”Hanke toteutetaan täydennysrakentamisena Saton olemassa olevan kiinteistön nykyiselle pysäköintialueelle. Kaavamuutos laadittiin hyvässä yhteistyössä Espoon kaupungin asemakaavoituksen kanssa”, Saton investoinneista vastaava liiketoimintajohtaja Arto Aalto kertoo.

Hankkeen yhteydessä rakennetaan lisäksi kaksi uutta pysäköintilaitosta, joihin sijoittuvat sekä nyt rakennettavan asuinrakennuksen että tontilla jo sijaitsevien talojen pysäköintipaikat. Pysäköintilaitokset valmistuvat huhtikuussa 2022.

Kaavamuutoksessa kaavoitettiin tontti myös toiselle uudelle asuinrakennukselle, jonka toteuttaa Koy M2-Kodit pitkän korkotuen vuokra-asuntoina. Osoitteeseen Kotkakuja 1 rakentuvan M2-Kotien talon arvioitu valmistumisaika on loppuvuodesta 2022.

M2-Kodit on kohtuuhintaiseen asumiseen ja asunnottomuuden poistamiseen keskittyvän, yleishyödyllisen Y-Säätiö-konsernin omistama yhtiö. Saton ja M2-Kotien asukkaille valmistuu pysäköintipaikkojen lisäksi myös yhteiset piha- ja leikkialueet.

”Tämän kohteen lämmönlähteeksi valittiin maalämpö, jossa hyödynnetään maaperään varastoitunutta energiaa. Maalämpö vähentää hiilidioksidipäästöjä ja maalämmön etuna on, että sitä voidaan käyttää myös rakennuksen viilentämiseen. Lisäksi kohteeseen toteutetaan uusiutuvaa energiaa tuottava aurinkovoimala. Talomme on käytönaikaisesti hiilineutraali, kun maalämmön lisäksi käytetään uusiutuvaa sähköä”, Aalto kertoo.

Kestävät valinnat on huomioitu lämmitysmuodon lisäksi myös liikkumisessa. Kaikilla autopaikolla on sähköautojen latausmahdollisuus ja asukkaiden käyttöön tulee myös yhteiskäyttöauto.

Rakennuksen hiilijalanjälkeä madaltavat myös uusiin asuntoihin sisäpihan puolelle tulevat kotimaiset puuparvekkeet. Puuparvekkeen hiilijalanjälki on negatiivinen eli puusta valmistettu parveke sitoo elinkaarensa aikana enemmän hiilidioksidia ilmasta kuin tuottaa sitä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Jatke urakoi Satolle asuntoja Espooseen”

  1. Heräsipä kysymys, että miten se puuparveke sitoo hiiltä elinkaarensa aikana enemmän kuin tuottaa vai onko aineen häviämättömyyden laki jo kumottu?

    1. Kysehän on vain siitä, kuinka hyvin konsultti osaa ”laskea”.

  2. Kaikkia rakennusmateriaaleja olisi hyvä käyttää niiden vahvuuksien mukaan. Säärasitukselle altistuvat parvekkeet eivät ole ehkä se kaikkein optimaalisin käyttökohde puulle. Saattaa olla niin, että kunnossapito kääntää hiilitaseen päästöjen puolelle.

    1. Puun ilmastovaikutuksien tarkastelussa keskeinen käsite on korvauskerroin. Puun korvauskerroin kertoo minkä verran voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä, kun puulla korvataan energiaintensiivisiä materiaaleja, kuten terästä ja betonia. Korvauskertoimen ollessa positiivinen vähentää puun käyttö kasvihuonekaasupäästöjä ja vastakkaisesti negatiivinen kerroin lisää kasvihuonekaasupäästöjä.

      Lähtökohta on, että kestävässä metsätaloudessa, jossa jokaisen kaadetun puun tilalle istutetaan uusi, korvauskerroin on positiivinen.

      Korvauskertoimen laskennassa huomioidaan puun ja kilpailevien materiaalien elinkaarten aikaisten hiilijalanjälkien lisäksi se, minkä verran puutuotteen energiakäyttö elinkaarensa lopussa korvaa fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa.

      Suomessa puun korjauskertoimeksi on laskettu 1,1 hiilitonnia, Kanadassa 0,54 hiilitonnia ja Sveitsissä 0,35-0,53 hiilitonnia. Kertoimien suurta vaihtelua selittävät eriävät laskentamenetelmät, taustaoletukset, kuten puun korvaamat rakennusmateriaalit, ja tarkasteltavan ajanjakson pituus sekä maakohtaiset erot.

      Samanlaista maakohtaista laskentatapaharkintaa käytettiin aikoinaan päätettäessä energiamuotokertoimista. Suomi sai puulle kertoimeksi 0,5 ja Saksa 1,2. Saksassa puun polttaminen katsottiin yli tuplasti haitallisemmaksi kuin Suomessa.

      Korvauskerroin ei ole vakio vaan pienenee tulevaisuudessa, kun muiden materiaalien hiilijalanjäljet pienenevät, niiden kierrätys tehostuu ja fossiilisen energiantuotannon osuus pienenee ja energiatehokkuus kasvaa.

      Laskentamalli suosii puuta tuplasti. Ensin se saa pisteitä siitä, että se hakataan metsästä ja käytetään rakentamisessa. Toisen kerran se saa plussaa, kun se rakennuksen elinkaaren lopussa poltetaan taivaan tuuliin. Muille materiaaleille vaaditaan kierrätystä.

      Miinuksia ei tule siitä, että hiilinielu katoaa jopa vuosikymmeniksi ennen kuin uusi, toivottavasti entiselle paikalle istutettu taimi, saa kerättyä riittävästi hiilidioksidia. Miinusta ei tule myöskään ilmakehän ja pienhiukkasten muodossa mahdollisesti myös ihmisten keuhkojen pilaamisesta, koska puun katsotaan korvaavan fossiilisia polttoaineita. Tätä kutsutaan kauniisti hiilikädenjäljeksi,vaikka se jättääkin ilmakehään yhtä mustan jäljen kuin hiilijalanjälkikin.

      Tärkeää on myös puukerrostalon elinkaari. Syke ja Gaia ovat päätymässä vertailuissaan siihen, että elinkaaren pitäisi olla reilusti yli 50 vuotta, mieluummin jopa sata, jotta metsäkadon tuoma hiilinieluvaje ehtisi täyttyä. Kuinka monta yli 50-vuotiasta puukerrostaloa Suomessa on ja kuinka kestäviksi nyt rakennettavat puukerrotalot arvioidaan? Betonitalojakin puretaan nyt vimmatulla tahdilla, vaikka ikää ei ole kuin tuo 50 vuotta.

      1. Hyvää pohdintaa. Itseäni on alkanut mietityttää yhä enemmän se, miten perustellaan puun sisältämän hiilen varastoimisen rakennuksiin olevan positiivinen ilmastoteko, vaikka sen polttamisenkaan (tai lahoamisen metsässä) ei katsota lisäävän ilman hiilidioksidipitoisuutta.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat