Pohjola Rakennus rakentaa kolme asuinkerrostaloa Espooseen

Uudet asuinrakennukset tulevat sijaitsemaan vuonna 2023 avautuvan metroaseman välittömässä läheisyydessä.

Pohjola Rakennus toteuttaa Espooseen Finnoon uudelle asuinalueelle yhteensä kolme uudisasuntokohdetta. Talot rakennetaan Matroonankadulle tonteille, jotka ovat Lähitapiolan ja Ålandsbankenin tonttirahastojen omistuksessa.

Uudet asuinrakennukset tulevat sijaitsemaan vuonna 2023 avautuvan metroaseman välittömässä läheisyydessä. Rakennusoikeutta on yhteensä noin 27 900 kerrosneliötä. Uusia koteja tulee yli 500 uudelle asukkaalle.

Finnoosta tulee Länsiväylältä merenrantaan asti ulottuva 17 000 asukkaan kaupunginosa, jonka korkea keskusta syntyy metroaseman päälle.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Pohjola Rakennus rakentaa kolme asuinkerrostaloa Espooseen”

  1. Juha Metsälä Pohjolarakennuksesta se vasta vitsiniekka on. En meinannut uskoa kuulemaani, kun Metsälä illan uutislähetyksessä (YLE) kertoo, että ”asuntojen hinnoissa on nousuvaraa ja kasvukeskuksissa niiden hintojen pitää tietysti noustakin”. Mistä puusta kyseinen vitsiniekka on pudonnut ja edustaako kyseinen kannanotto rakennusalan kannanottoa yleisesti ottaen? Se olisi mielenkiintoista tietää.

    1. Googlaa ”The sack of Palermo” ja vertaa tähän nykyiseen Helsingistanin meininkiin. Saatat järkyttyä.

    2. Voi olla tottakin, että asuntojen hinnoissa on nousuvaraa. Perinteisesti asuntojen hinnat ovat nousseet sille tasolle, mitä ihmisillä on varaa ostaa. Valtio nostaa ASP:n lainatakaustensa rajoja ensi viikolla, minkä jälkeen ostokyky nousee tuhansilla potentiaalisilla asunnonostajilla. Korot ovat yhä negatiiviset ja EKP suoltaa rahaa markkinoille. Kyllä siinä on elementtejä, joiden seurauksena asuntojen hinnoissa voi olla nousuvaraa. Seuraava eduskunta ehkä aikanaan nostaa veroja, leikkaa tukia ja vähentää ihmisten käsiin jääviä varoja saadakseen valtiontaloutta paremmin tasapainoon, mutta nykyinen eduskuntakausi taidetaan mennä nostaen valtiolle lainoja, nostamatta olennaisemmin verotasoja, ja se merkkaa sitä, että käteen jäävät varat voivat monilla kotitalouksilla kasvaa ja samalla asuntojen ostokyky. Asuntorahastojen volyymitkin paisuvat jatkuvasti, kun niistä on saanut edes vähän paremman tuoton kuin nolla- tai miinuskorkoisilta pankkitileiltä. Niiden on pakko ostaa asuntoja sitä mukaa kun niihin sijoitetaan lisää rahaa, mikä vielä lisää osaltaan asuntojen kysyntää – ja samalla niiden hintapaineita ylöspäin. Käännekin varmaan hintoihin tulee – mutta milloin, se onkin vaikea kysymys.

    3. No ihan oikeassahan Metsälä kommentissaan on. Sanoo sen toki ääneen tavalla johon pörssiyhtiöiden tiedotusosastojen sensuroima väritön-mauton-hajuton -linjan toimitusjohtaja ei ikinä nykymaailmassa voisi taipua.

      Ei asuntojen hintojen laskeminen kasvukeskuksissa mikään erityisen toivottava tilanne kansantalouden näkökulmasta ole, eivätkä asuntojen hinnat suhteessa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin mitenkään merkittävästi ole viime aikoina nousseet. Päinvastainen käsitys on yhtä vakaalla pohjalla kuin käsitys siitä, että nykyään rakennetaan ”pelkästään yksiöitä” (vinkki: ei rakenneta, yksiöitä on rakennettu pks hyvin vähän verrattuna esim isoihin kaksioihin).

      Sijoittajakysynnän vaikutus on tietysti mielenkiintoinen kysymys. Senkään ajurien (korkotaso tärkeimpänä) muuttuminen ei kuitenkaan ole ihan välittömässä tulevaisuudessa mahdollista.

    4. Huomioin myös Metsälän outoa kommentointia. Toki Suomessa on sananvapaus. Kyllä kuluttajaa olisi ehdottoman tärkeää suojata tältä kauheudelta mikä jo pitkään on ollut meneillään ja vauhti vain kiihtyy. Asuntosijoittajien palveluksessa ”mirrikaulat” tekevät vain tavoitteen mukaista työtänsä silmät kiinni. Kukaan ei tässä yhteiskunnassa katso missä oikeasti mennään. Metsälä puhui insertissä kansallisvarallisuudestamme ja nimen omaan sitä se on, ja juuri siksi niiden kallistaminen pelkän bisneksen takia on täysin järjetöntä.

      Aina, ja siis tarkoittaa toistuvasti joka kerta unohtuu laskea mitä tämä kansallisvarallisuutemme ylläpito ja korjauskunnostukset maksavat ajan saatossa, ei siis puhuta pelkästä hankintahinnasta. Myös pankkilainan korko hämää, se on tällä hetkellä suotuisa tavalliselle kuluttajallekin, mutta onko se sitä 20-vuoden päästä. Kysymyksessä on hankinta, jota maksetaan todella pitkään.

      Kohteliaasti voisi sanoa, että nuo Metsälän puheet olivat täysin vastuuttomia. Asuntoja pystyttäisiin tuottamaan Suomeen vähintään 25% halvempaan hintaan, jos se haluttaisiin tehdä. Edelleen se tehtäisiin voitollisena liiketoimintana.

      Asuntorakentaminen on toivottoman tehotonta, rakenteilla pursutettu, lukemattomien katteiden rakenneparatiisi. Kun ajattelee, että kiinteistökanta toden totta on kansallisvarallisuuttamme, ihmetellä sopii miten asiaan ei ole mitään halua puuttua.

      Nimimerkillä Yli-Viikarin aarrearkku

      1. Eipä siinä, perusta yritys joka tekee asuntoja 25 % halvemmalla. Ei tarvitse myydä kuin 15 % markkinaa halvemmalla, ja olet multimiljonääri muutamassa vuodessa.

        Muuten tyhjää nokan louskutusta.

    5. ”Eipä siinä, perusta yritys joka tekee asuntoja 25 % halvemmalla. Ei tarvitse myydä kuin 15 % markkinaa halvemmalla, ja olet multimiljonääri muutamassa vuodessa.” Niin no, jos et asiaa ymmärrä, niin silloin et ymmärrä, se on ihan ok.

      Ei tarvitse olla mikään järjen jättiläinen jos tekee edes pienen ajatus harjoituksen jossa purkaa pelkästään sitä, kuinka monta katetta rakentamisen ketjussa ja mitkä niistä ovat ns. pakollisia, mitkä tarpeettomia. Tästä saa jo kohtuullisen määrän siihen kuplaan, joka tekee rakennusalasta mitättömän tehotonta.

      No, jos vielä hetken haluaa pohtia asiaa, voi miettiä organisaatiorakenteiden pulleutta ja tarpeellisuutta, huomaa, kuinka paljon turhaa vipeltäjää tässä leikissä loppupeleissä tallustaa.

      Vielä jos mielenkiintoa löytyy, voi pohtia alan kustannusrakenteita, asumistukijärjestelmää ja sen hyväksikäyttöä, asuntosijoitusyritysten menestymisen politiikkaa (millä ja miten he menestyvät, vailla erityisempää riskiä), tukijärjestelmiä, yleishyödyllisyyden pimeää puolta ja alan yleistä korruptiota. Tämä kaikki on näytillä koko ajan, mutta siitä ei saisi puhua tai ei haluta puhua.

      Listaa voi toki vielä jatkaakin…

      Tästä kaikesta tulee se n. 25%. Kysymys on siitä, halutaanko rakenteita ja toimintatapoja muuttaa.
      Sitten on vielä nämä jotka vinkuvat markkinasta ja siitä, että se määrää hinnat. Kuka ohjaa markkinaa? Voisiko se olla vaihteeksi jokin muukin taho kuin leikkisästi sanottuna Brotheruksen kvartaaliennustus tai korruptoitunut piiripieni? Toisaalta se voi olla myös sota jos sellainen syttyisi tai koronan pitkittyminen jne. Tässä sodattomassa ja vielä toistaiseksi kriisittömässä tilanteessa mennään enemmän niin, että pieni piiri päättää tyhmän lauman puolesta pienen piirin eduksi.

      Digitaalisointia ja vihreyttä hehkutetaan, esimerkkinä, jos me saamme tehtyä hanke-aikataulun kännykällä ja tilattua finnfoamit GTdigi ohjelmalla se on tehokkuusloikka (niin just), mitä sitten, se ei isossa kuvassa edistä alan todellista tehokkuutta juuri laisinkaan, se on vain silmälumetta.

      Rakennusala on tehottomimpia sektoreita Suomessa, jos se totuudenmukaisesti halutaan tarkastella.

      Nimimerkillä tyhmä lauma seuraa ja kävelee mukana.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat