Lisäneliöiden tarve näkyy omakotitalojen ja rivitaloasuntojen kysynnän ja kauppamäärien voimakkaana kasvuna kaikkialla Suomessa. Vapaarahoitteisessa omistusasuntotuotannossa kuluttajien lisäneliöiden tarpeisiin onkin reagoitu, mutta vuokra-asuntojen rakentamisessa asuntokoot päin vastoin pienenevät entisestään.
”Asumisen trendit ovat muuttuneet. Korona ja akuutti lisätilan tarve ovat saaneet suomalaiset hakeutumaan pienistä kerrostaloasunnoista pihallisiin pientaloihin. Monilla paikkakunnilla on tällä hetkellä huutava pula isoista kerrostaloasunnoista, rivitaloasunnoista ja omakotitaloista. Pienten asuntojen kysyntä sen sijaan on selvästi vähentynyt, mikä näkyy myös toteutuneissa kauppamäärissä”, Rantanen sanoo tiedotteessa.
”Uusissa vapaarahoitteisissa kerrostalokohteissa asuntojen keskikoot ovat kasvaneet jo jonkin aikaa. Asuntojakauma on muuttunut kysynnän seurauksena. Perheasuntoja rakennetaan nyt selvästi enemmän kuin vuosina 2014–2019, jolloin asuntorahastot ostivat paljon kokonaisia kerrostaloja. Niissä lähes kaikki asunnot olivat pieniä yksiöitä ja kaksioita, koska ne kiinnostivat eniten asuntosijoittajia.”
Rantasen mukaan uusissa vuokratalokohteissa asuntojen koot pienenevät entisestään. Hän kehottaakin pohtimaan, kuinka järkevää tämä on pitkällä tähtäimellä, jos ajatellaan asumisen preferenssejä.
”Vuokra-asuntotuotannossa haetaan koko ajan maksimineliövuokraa. Ainoa tapa maksimoida neliöhinnat ja vuokratuotto on pienentää asuntokokoa. Uusien asuntojen neliömäärien supistuksilla kikkaillaan, jotta vuokrat saadaan tuntumaan kohtuullisilta suhteessa tarjolla oleviin vanhoihin asuntoihin. Esimerkiksi Hämeenlinnassa on 100 vuokra-asunnon uudiskohde, jossa kolmiot ovat vain 44 neliön kokoisia. Vuokra tullee olemaan niissä suunnilleen sama kuin vanhoissakin kolmioissa, mutta neliöitä on noin 30 vähemmän.”
”Jää nähtäväksi, miten hyvin 44 neliön kolmiot käyvät tulevaisuudessa kaupaksi, jos asunnot ostanut sijoittajataho päättää jonakin päivänä alkaa myymään niitä. Markkinaehtoisessa tekemisessä on aina se huono puoli ja riski, ettei välttämättä tule mietittyä asioita 10–20 vuotta eteenpäin.”
”Koronavuoden uusin ilmiö vuokra-asuntomarkkinoilla on se, että vuokralaiset ovat alkaneet tehdä tarjouksia vuokrapyynnöistä. Tämä kertoo siitä, että vuokra-asunnoista alkaa paikoin olla niukan kysynnän vuoksi ylitarjontaa.”
Toimitusjohtaja Rantanen ei kuitenkaan kannata sen paremmin vuokrasääntelyn palauttamista kuin asuntojen keskikoon sääntelyä rakentamisessa.
”Sääntely ei ole tätä päivää. Sen negatiiviset seuraukset olisivat hyötyjä selvästi suuremmat. Vuokrasääntelyn seurauksena sijoittajien kiinnostus asuntosijoittamiseen laskee ja rakentaminen vähenee.”
Samoilla linjoilla on myös Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen.
”Sijoittajien kiinnostuksen ja tarjonnan vähenemisen lisäksi riski asuntojen kunnossapidon laiminlyönteihin kasvaa, jos asunnoista ei saa riittävän hyvää tuottoa. Ruotsi on hyvä esimerkki vuokrasääntelyn toimimattomuudesta. Esimerkiksi Tukholmassa on jopa 20 vuoden jonot vuokra-asuntoihin”, Mikkonen sanoo.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Sp-Kodin toimitusjohtaja moittii kovan rahan vuokra-asuntotuotantoa”