Taloyhtiöt haluavat nyt referenssejä korjausrakentajilta

Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenilleen tekemässä korjausrakentamisen laatu -kyselyssä kävi ilmi, että suunnittelijan ja urakoitsijan valinnassa hintaakin tärkeämmäksi ovat nousseet referenssit.

Putkiremontti on taloyhtiöiden suurimpia remontteja. Tässä tehdään kylpyhuoneen vedeneristystä helsinkiläisessä kerrostalossa. Samassa yhteydessä voidaan alkaa seurata yhtiön energiatehokkuutta erilaisin mittareiden avulla. Kuva: Laura Oja

Vastanneet taloyhtiöt olivat korjanneet viimeisten viiden vuoden aikana eniten rakennuksen julkisivuja, parvekkeita ja vesikattoja sekä käyttövesi- ja viemäriputkistoja.

Tämä on odotettua, kun vastaajien taloyhtiöt olivat noin 80 prosenttia 80-luvulta tai sitä vanhempia. Taloyhtiöt sijaitsivat pääkaupunkiseudulla ja sen lähikunnissa.

Hankesuunnitteluun panostetaan

Hankesuunnittelu on se vaihe, jossa pohditaan, mitä korjaushankkeessa halutaan tehdä. Kyselyssä kävi ilmi, että noin 72 prosentissa hankkeista oli tehty hankesuunnittelu. Sen yhteydessä pohdittiin myös korjausvaihtoehtoihin liittyviä riskejä ja niihin varautumista noin 71 prosentissa hankkeista.

Kiinteistöliitto Uusimaan rakennustekninen kehityspäällikkö Jari Virta painottaa erityisesti suunnittelun merkitystä korjaushankkeen onnistumisessa.

”Korjausrakentamisessa suunnitteluun panostaminen on tärkeää, koska hyvillä suunnitelmilla urakoitsijoilta saadaan parempia tarjouksia ja korjaustyömaan aikaiset lisätyöt pysyvät paremmin hallinnassa.”

Vastaajien mukaan suunnittelijoiden hankinnassa painotettiin eniten aikaisempia töitä eli referenssejä. Tämän nosti merkittäväksi 74 prosenttia vastaajista ja vasta toisena oli suunnittelun hinta reilulla puolella vastaajista. Todennettu pätevyys oli kolmannella sijalla. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi RALA-pätevyyttä sekä erilaisia henkilö- ja yrityssertifikaatteja.

Suunnitteluvaiheessa pohdittiin myös korjaushankkeen aikaisia riskejä ja niihin varautumista noin 65 prosentissa vastauksista.

Myös urakoitsijan valinnassa nousivat referenssit kärkisijalle ja hinta jäi toiselle sijalle.

Urakoitsijoilta vaadittiin korjaustyömaan laatusuunnitelma jopa 49 prosentissa tapauksista. Työmaan laatusuunnitelman vaatiminen on tärkeä osoitus siitä, miten urakoitsija aikoo täyttää korjaushankkeelle asetetut vaatimukset.

Kiinteistöliitto Uusimaan neuvontainsinööri Jari Hännikäinen näkee tilanteen painotuksen osalta muuttuneen oikeaan suuntaan. Hän on neuvonut jäsenkuntaa jo yli 15 vuoden ajan seuraavasti – Älä tuijota vain hintaa, referenssit kertovat paljon enemmän.

Valvonta kärjessä – asukasviestintä ei

Kyselyn vastaajien mukaan korjaushankkeiden onnistumiseen vaikuttaa eniten hankkeen valvonta. Ulkopuolinen valvoja olikin valittu 79 prosenttiin urakoista. Suunnittelu ja itse korjaustoiminta työmaalla olivat vasta jaetulla toisella sijalla.

Tuloksissa jäi yllättävän vähälle huomiolle taloyhtiön itse korjaushankkeelle asettamat tavoitteet, joiden tulisi olla koko hankkeen lähtökohtana. Ilman selkeitä tavoitteita on vaikea tietää, minkälaista lopputulosta odotetaan. Myös asukasviestinnän vaikutus onnistumiseen oli hälyttävän matala.

Korjaushankkeissa suurimmat kehitystarpeet kohdistuvat lähes puolessa vastauksista työmaan valvontaan ja rakennustarkastuksiin.

Taloyhtiön ja urakoitsijan välinen yhteistyö sekä asukasviestinnän ja asukkaiden tiedonsaannin edistäminen olivat toisella sijalla.

”On hyvä, että valvonnan kehittäminen nousi ykkössijalle kyselyssä, vaikka 21 prosenttia vastaajista ilmoittikin jättäneensä ulkopuolisen valvojan hankkimatta. Toivottavasti nämä olivat pienimuotoisia hankkeita”, Virta toteaa.

Positiivisena tuloksena myös viestinnän kehitystarpeet tunnistettiin, vaikka merkitys koettiinkin vähäisempänä.

Kiinteistöliitto Uusimaa toteutti maaliskuussa 2021 jäsentaloyhtiöilleen korjausrakentamisen laatu -kyselyn, jolla selvitettiin korjaushankkeiden onnistumiseen ja korjausrakentamisen laadun edistämiseen liittyviä toimintatapoja. Kyselyyn vastasi 415 henkilöä, joista noin 82 prosenttia oli taloyhtiön hallituksen puheenjohtajia, 11 prosenttia isännöitsijöitä ja 5 prosenttia hallituksen jäseniä.

Vastaajista 65 prosenttia edusti asuinkerrostaloja, 27 prosenttia rivitaloja, 5 prosenttia paritaloja. Korjauksen läpikäyneitä kiinteistöjä oli vastaajista viimeisten viiden vuoden aikana 84 prosenttia.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Taloyhtiöt haluavat nyt referenssejä korjausrakentajilta”

  1. Eivät taloyhtiöt ymmärrä mikä on valvoja. Taloyhtiö ei ole valmis maksamaan valvojalle mitään mutta odottaa, että valvoja vastaa että hanke toteutuu täydellisesti teknisesti ja taloudellisesti. Ja odottaa, että valvoja vastaa kaikista epäonnistumisista vaikka omalla pussillaan mieluummin ikuisesti jos urakoitsijaa tai hankkijaa tai mitään muutakaan tahoa ei saada vastuuseen ja korjaustöihin. Asukasviestintä: kannattaa varmaan palata pelkästään paperiseen viestintään. Ei sekään kaikkia tavoita vaikka luukkuun jakaisi. Mutta totta on, että kaikilla asukkailla ei edes ole digivalmiutta saati sitten mielenkiintoa seurata kaikkia digikanavia päivittäin ja jopa tunneittain.

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat