Tapiolan jo hyväksytystä kaavasta erikoinen valitus oikeuteen: valittajana on kaupunkisuunnittelua johtava poliitikko

Kokoomuksen Jouni J. Särkijärvi pitää Tapiolan Satakielenrinteen suunnitelmaa alueen hengen vastaisena.

Satakielenrinteen uusi asuinalue sijoittuisi Tapiolan keskustan eteläpuolelle, metroaseman läheisyyteen.­Kuva: Verstas Arkkitehdit

Tunnettu espoolaispoliitikko ja Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Jouni J. Särkijärvi on vienyt Espoon kaupungin oikeuteen.

Särkijärvi teki Tapiolan Satakielenrinteen tuoreesta asemakaavasta valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen.

Valitus koskee Tapiolassa näkyvälle ja aukealle paikalle suunniteltua uutta asuinaluetta Satakielenrinnettä. Alue sijaitsee metroaseman läheisyydessä, Tapiolan ydinkeskustan eteläpuolella.

Tilanteesta tekee erikoisen se, että Tapiolan Satakielenrinteen asemakaava hyväksyttiin Espoon kaupunginvaltuustossa helmikuussa ja sitä ennen kaavaa oli käsitelty myös Särkijärven johtamassa lautakunnassa.

Särkijärvi vastusti kaikissa päätösvaiheissa kyseistä kaavaa ja toi oman näkemyksensä kaavan ongelmista esiin virkamiehille.

Museovirasto on määritellyt Tapiolan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi. Tämä tarkoittaa Särkijärven mukaan, että alueen uudet rakennukset on suunniteltava Tapiolan vanhan rakennuskannan mukaisiksi ja Tapiolan henkeä toteuttaviksi.

Uudisrakennukset eivät siis saisi merkittävästi poiketa muusta rakennuskannasta. Tämä on lukuisine yksityiskohtaisine havaintoineen Särkijärven valituksen peruste.

”Pihojen pitäisi olla avoimia ja luontoon liittyviä”

Särkijärven mukaan Satakielenrinteen suunnitelma on ”ihan kiva” mutta kokonaan väärässä paikassa Tapiolassa.

Uuden asuinalueen ongelmat liittyvät Särkijärven mukaan siihen, että ne eivät noudata linjaa, joka alueella on ollut asuinrakentamisessa.

”Pihojen pitäisi olla avoimia ja luontoon liittyviä”, hän perustelee HS:lle.

Särkijärvi pitää ongelmallisena myös sitä, että alue rakennettaisiin osittain niitylle.

”Niityt ovat Tapiolalle ominaisia. Jos tämä niittyjen periaate rikotaan, niin voidaan siellä [Tapiolassa] sitten rakentaa niityille mitä tahansa.”

Valituksessa mainitaan myös, että Tapiolan rakennuskannassa ei ole uudenaikaisia rakennusratkaisuja, joita nyt olisi mahdollisesti tulossa Satakielenrinteen asuinrakennuksiin. Tällaisina mainitaan betoniset lautamuottipinnat ja suuret lasipinnat.

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa edellytetään valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen, alueellisen monimuotoisuuden ja ajallisen kerroksisuuden turvaamista.

Särkijärvi ei itse asu Tapiolassa mutta pitää aluetta erittäin merkittävänä ja tärkeänä Espoolle.

”Sehän on meidän arkkitehtuurimme kruununjalokivi.”

Särkijärvi on koulutukseltaan arkkitehti. Hän on toiminut usean vuoden ajan Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajana ja vuodesta 1973 Espoon kaupunginvaltuutettuna.

”Olen jättänyt päätöksestä eriävän mielipiteen”

Asia on mutkikas, sillä Särkijärvi edustaa roolissaan kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajana ja kaupunginvaltuutettuna koko kaupungin ylintä päätösvaltaa. Virkamiehet tekevät ehdotukset kaupunkisuunnittelulautakunnalle, joka Särkijärven johdolla päättää, toteutetaanko ehdotukset vai ei.

Teoriassa Särkijärvi siis valitti omasta päätöksestään.

Särkijärvi näkee asian toisin. Hänen mukaansa Satakielenrinteen kaavapäätös ei ollut hänen päätöksensä.

”Olen jättänyt päätöksestä eriävän mielipiteen, joten se ei ole minun päätökseni. Tämähän [valitus hallinto-oikeudelle] on osa luottamusmiehen tehtäviä.”

Särkijärven mukaan kaupunginvaltuustoa on erehdytetty tekemään lainvastainen päätös Satakielenrinteen kaavasta.

”Luottamuselinten ei oleteta osaavan juridiikkaa, vaan virkamies osaa sitä. Minä valitan tässä kuuden virkamiehen toiminnasta.”

Särkijärvi on osa kaupunginvaltuustoa, joka on kaupungin ylin päättävä elin ja siten myös virkamiesten yläpuolella päätöksenteossa. Tämä ei kuitenkaan Särkijärven mukaan tee hänestä suunnittelevien virkamiesten esimiestä.

”Me olemme vain elimenä esimiehiä. Yksittäisellä luottamusmiehellä ei ole mitään esimiesasemaa.”

Valtuutettujen tekemiä valituksia on

Kaupunkien ja kuntien valtuutettujen tekemät valitukset kaupungin päätöksistä eivät ole kovin yleisiä, mutta kyllä niitä jonkin verran on, sanoo Kuntaliiton lakimies Kai Ketelinmäki.

Jonkin verran harvinaisempaa lienee kuitenkin se, että valittajana on lautakunnan puheenjohtaja tai muutoin valtuustopaikkansa lisäksi muualla merkittävässä roolissa toimiva luottamushenkilö.

Tällaisiin tapauksiin Ketelinmäki ei muista törmänneensä.

”Laki ei estä kuitenkaan näin toimimasta. Valtuutetuilla on samanlaiset mahdollisuudet valittaa päätöksistä kuin muillakin henkilöillä”, hän sanoo.

”Kyllähän se yleensä menee niin, että enemmistö päättää ja pulinat pois. Ja eriävä mielipide on juuri sitä varten, että kyseinen henkilö ei ole mukana päätöksessä. Asiassa vastaan äänestäneet eivät siis ole vastuussa päätöksestä.”

Espoon kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin kyseinen Satakielenrinteen kaava useiden kehuvien puheiden saattelemana. Monet kaupunginvaltuutetut pitivät asemakaavaa harvinaisen onnistuneena.

Myös esimerkiksi Tapiolan asukasyhdistys Tapiolan kilta ry piti kaavaa muutamien muutosten jälkeen sopivana alueelle.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Tapiolan jo hyväksytystä kaavasta erikoinen valitus oikeuteen: valittajana on kaupunkisuunnittelua johtava poliitikko”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat