Forecon: Korjausrakentaminen selvisi hyvin koronavuodesta – remontointi räjähti

Kuluttajien omatoimiset remontit kasvoivat paljon ja korona sai aikaan varsinaisen tee se itse -boomin

Taloyhtiön putkiremonttiin ei kotitalousvähennystä heru, mutta asukkaiden omatoimisissa remonteissa vähennyksen saaminen on mahdollista. Kuva: Liisa Takala

Korjausrakentaminen kehittyi Foreconin Markku Riihimäen mukaan odotuksia paremmin koronavuonna 2020. Korjaamiselle oli positiivisia kasvuodotuksia ennen koronaa, muutaman varsin heikon vuoden jälkeen. Korona muutti korjausrakentamisen tilannetta nopeasti, mutta korjaamisen uskottiin silti pysyvän plussalla. Kuluttajien omatoimiselle korjaamiselle tuli otollinen aika, varsinkin kun edeltävät vuodet kuluttajien remontoinnissa olivat olleet vaisuhkoja. Patoumaakin oli siis hieman olemassa.

Kuluttajien korjaamisen kasvusta on puhuttu paljon ja se on näkynyt muun muassa rautakaupan vahvana kasvuna. Kotien ja mökkien viihtyisyyttä parannettiin paljon ja remontointi kosketti niin sisä- kuin ulkotiloja.

Korjausrakentamisen tilastotiedot ovat uudisrakentamista selvästi vähäisemmät ja korjaamisen toteuma tarkentuu jälkikäteen tilastojen valmistumisen myötä. Korjaamisen kokonaisuus muodostetaan monesta lähteestä ja toteuman mallinnus pyritään saamaan vastaamaan todellisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Tilastokeskus on kehittänyt aktiivisesti korjausrakentamisen tilastointia mm. parin vuoden takaisen korjausrakentamisen tilastoinnin kehittämisryhmän suositusten perusteella. Korjausrakentamiseenhan käytetään vuosittain lähes yhtä paljon rahaa kuin uudisrakentamiseen, mutta tilastoinnissa on huima ero. Korjausrakentamisen tilastointiin liittyy paljon haasteita, kun se ei ole samassa määrin luvanvaraista kuin uudisrakentaminen.

Ennusteet korjaamisen kasvulle olivat hitusen nollan yläpuolella akuuttiin korona-aikaan viime keväänä. Korjaamisen kasvu näyttää kuitenkin yltäneen lähes prosentin kasvuun viime vuonna. Ero ei vaikuta suurelta, mutta kun korjaaminen on iso kokonaisuus, hyvästä korjaamisen vuodesta voidaan puhua.

Korjaamisen hankkeita on ollut hyvin ja varsinkin toimitilojen korjaaminen on ollut yllättävän aktiivista. Tiloja huollettiin ja kunnostettiin, kun tilat olivat tyhjillään. Myös työt pystyivät etenemään nopeasti, mikä lisäsi korjaamisen tuotantoa. Selvin kärsijä korjaamisessa on ollut asuinkerrostalojen korjaaminen, erityisesti taloyhtiöremontit.

Korjausrakentamisen näkymä on Foreconin mukaan paranemassa. Hankkeita näyttäisi olevan tulossa. DIY pysyy aktiivisena vielä tänä vuonna. Kun korona hellittää, alkaa kuluttajien mielenkiinto kääntyä taas enemmän palveluiden kulutukseen, ja remontoinnin terävin kasvu alkaa laantua. Ammattimainen korjaaminen kärsii edelleen rajoituksista ja epävarmuudesta. Ammattimaisen korjaamisen vahvempi elpyminen alkaa vasta loppuvuonna ja ajoittuu enemmän ensi vuoteen.

”Koronan vaikutukset rakentamiseen eivät pääty tartuntojen vähenemiseen ja rajoitusten purkamiseen. Korona on tuonut uusia ajatuksia asumiseen ja työntekoon ja sitä kautta tiloihin ja ympäristöön. Niitä toteutetaan sekä korjaus- että uudisrakentamisella lähivuosina. Toinen suuri haaste korjausrakentamiselle on rakennuskannan päästöjen vähentäminen energiakorjauksilla vastaamaan EU:n ja Suomen hiilineutraalisuustavoitteita”, Riihimäki arvioi.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Forecon: Korjausrakentaminen selvisi hyvin koronavuodesta – remontointi räjähti”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat