Helsingissä on parhaillaan meneillään erikoinen tilanne: kaupungissa hätyytellään jo kaikkien aikojen asuntotuotantoennätyksiä samaan aikaan kun väestönkasvu on hidastunut ja pois Helsingistä suuntautuva muutto on kasvanut.
Viime vuonna Helsinkiin valmistui 7 280 asuntoa, kun tavoite oli 7 000 asuntoa. Käytännössä enemmän asuntoja on valmistunut vain 1960-luvun alussa lähiörakentamisen huippuvuosina: vuonna 1961 Helsinkiin valmistui huimat 8 537 asuntoa, ja vuonna 1962 asuntoja valmistui 7 300.
Tavoite on vuodesta 2019 lähtien ollut rakentaa 7 000 asuntoa vuodessa, mutta tähän tavoitteeseen ei vielä vuonna 2019 päästy. Asuntoja valmistui tuolloin yhteensä 6 736.
Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestarin Anni Sinnemäen (vihr) ja kaupunginvaltuutettu Risto Rautavan (kok) aloitteesta tavoite on vuodesta 2023 alkaen rakentaa jopa 8 000 asuntoa vuodessa. Tarkoitus on, että rakentamalla tarpeeksi asuntoja Helsinki voisi hillitä asumiskustannusten kasvua.
Muuttotappio kasvoi alkuvuonna
Tilanteesta tekee kiinnostavan se, että samalla kun asuntotuotantotavoitteita on roimasti nostettu, väestönkasvu on Helsingissä heikentynyt tasaisesti vuodesta 2018 alkaen. Viime vuonna pudotus oli erityisen jyrkkä: Helsingin väkiluku kasvoi vuonna 2020 noin 3 090 asukkaalla, kun vielä vuonna 2019 kasvua oli yli 5 000 henkeä.
Muuttotappio kehyskuntiin, seudun ulkopuolelle ja muualle Suomeen kasvoi niin ikään vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä huomattavasti verrattuna aiempiin kymmeneen vuoteen.
Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikön järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori pitää tilannetta hyvin mielenkiintoisena.
”Tämänhetkisessä tilanteessa on huomattavasti yhtymäkohtia 2000-luvun alkuun. Silloin Helsingin väkiluku väheni Nurmijärvi-ilmiön myötä, ja myös väestö- ja asuntotuotantoennusteet tehtiin sen mukaisesti.”
Pandemian vaikutuksia ei tiedetä
Asuntotuotannon määrä oli laskusuuntainen koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen.
”Silloin tuudittauduttiin siihen, että ihmiset haluavat asua isoissa omakotitaloissa kahden auton kanssa. Lopputulema yhdessä finanssikriisin kanssa oli, että kun vuonna 2000 Helsinkiin valmistui noin 4 000 asuntoa, vuonna 2010 luku oli enää 2 261.”
Nurmijärvi-ilmiö kuitenkin hyytyi, ja Helsinki alkoi taas houkuttaa ihmisiä. Rakentamalla nyt paljon asuntoja pyritään osin korjaamaan 2000-luvun virheitä.
”Mutta mehän emme tiedä, miten koronapandemia lopulta vaikuttaa väestönkehitykseen. Tuleeko esimerkiksi etätyö jäädäkseen? Uskon, että tulevissa kuntavaaleissa nykyiset asuntotuotantotavoitteet tullaan kyseenalaistamaan. Vaalien kannalta asuntotuotantotavoitteet ovat hyvin kiinnostava asia, ja väestönkasvua pitää nyt seurata tarkasti”, Vuori sanoo.
Hänen mukaansa esimerkiksi Tukholmassa kotimaan muuttotappio oli vuonna 2020 huomattavasti suurempi kuin Helsingissä ja silti asuntojen hinnat kaupungissa vain nousivat.
”Ei ole yksiselitteistä, että rakentamalla lisää asuntojen hinnat automaattisesti laskevat.”
Vuodenvaihteessa 2021–2021 asuntoja oli eniten rakenteilla Kalasatamassa (1 863), Pasilassa (1 707) ja Länsisatamassa (1 291). Myös Koskelaan, Kruunuvuorenrantaan, Herttoniemeen, Mellunkylään ja Vartiokylään on rakenteilla paljon asuntoja.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Helsinkiin valmistuu asuntoja melkein kuin suuren muuton aikaan, mutta väki valuu muualle”
Helsinki kasvoi vain halpatyövoiman maahantuonnin ansiosta, se toimii nouskaudella, mutta kun lama alkaa, myös halpatyövoima vaihtaa maata tai maanosaa. Ehkä suurimmat syyt muuttotappioon ilmastonmuutos, jota kaupungistuminen nopeuttaa sekä etätyöt, ei tarvitse asua konttorilla, kun voi olla vaikka Keuruulla mökillä.
Kieltämättä mielenkiintoinen tilanne. Pandemianlisäksi arvaamatonta on vielä sekin, mitä oppivelvollisuuden pidentämisestä seuraa asuntotarpeille. Jatkossa nuoret toisen asteen opiskelijat saavat käydä koulua missä vain 100 km:n etäisyydellä kodistaan niin, että valtio tarjoaa koulumatkat. Alle 7 kilometrin matkoja sen sijaan ei korvata. Aiemmin itsenäistyvien opiskelijoiden on jo koulumatkamenojen minimoimisen takia kannattanut muuttaa koulun lähelle, johon on voinut saada asumistukea, jos vanhemmat ovat olleet pienituloisia, mutta jatkossa koko tämä paletti muuttuu. Vielä ei tiedetä, minne koulumatkailua ja asumista siirtyy oppivelvollisuusiän muutoksen myötä, eikä sitäkään, että vähentääkö vai lisääkö se nuorten itsenäistä asumista suhteessa vanhempien luona asumiseen. Se kuitenkin tiedetään, että uudistus lisää kannusteita asua oppilaitoksesta vähintään 7 kilometrin päässä, koska lähellä oppilaitosta asuvat eivät saa matkatukia (mikä on ymmärrettävää, koska lähimatkat voi kulkea vaikka polkupyörällä, mihin valtio halunnee kannustaakin). Muutos tulee voimaan vuosittain kolmessa vaiheessa. Nyt asia koskee tämän vuoden 9. luokkalaisia. Kolmen vuoden päästä se koskee jo kaikkia kolmea toista astetta käyvää ikäluokkaa.
Suomen ja pk-seudun väkiluvun kokonaiskehityksen kannalta keskeinen asia on se, mitä tapahtuu Suomen kiinnostavuudelle ulkomaalaisten parissa. Pk-seudun muuttovoitto on 2000-luvulla perustunut erityisesti ulkomailta tapahtuviin muuttoihin. Jos Euroopan talous taantuu pahasti, tai jos EU:n elvytyspaketit lisäävät nimenomaan eteläisen Euroopan ostovoimaa ja työpaikkoja, kansainvälinen muuttoliike suuntautunee etenkin sinne, missä on taloudellista toimeliaisuutta. Jos taas Suomen talous kukoistaa ja muun EU:n ei, muuttoliikettä voi suuntautua tänne.
On syntymässä uusi Helsinki-ilmiö. Sijoittajat rakennuttavat ja kasvattavat kiinteistöpääomaansa ja maahanmuuttajat sosiaalihuollon avustuksella nauttivat vihreän kansanliikkeen kanssa keskustan ihmeellisyydestä ja trendikkyydestä.
Nämä rikkaat kiinteistösijoittajat tarvitsevat kuitenkin vielä pitkään sitä suurinta joukkoa, joukkoa joka joutuu muuttamaan asumisen kalleuden vuoksi hieman etäämmälle tekemään runsaan osansa sen eteen, että rattaat pyörivät. Tätä luokkaa kutsutaan esimerkiksi keskiluokaksi. Tällä joukolla pidetään rikastuminen ja maahanmuuttajien trendikäs asuminen Helsingissä mahdollisena.
Asumistukien puhallukseen ei siis tulla jatkossakaan kajoamaan.