Asuntosijoitusyhtiö Kojamon tulos parani tammi-maaliskuussa selvästi vuotta aiemmasta. Nettovuokratuotto sen sijaan aleni prosentin.
Kojamon tulos ennen veroja nousi 177 miljoonaan euroon vuotta aiemmasta 51,7 miljoonasta eurosta. Osakekohtainen tulos harppasi 0,57 euroon 0,17 eurosta.
Nettovuokratuotot sen sijaan supistuivat 55,5 miljoonaan euroon viime vuoden tammi-maaliskuun 56 miljoonasta eurosta.
Liikevaihto kasvoi 1,6 prosenttia ja oli 97,2 miljoonaan euroon 95,7 miljoonasta eurosta.
Kojamon toimitusjohtaja Jani Nieminen kertoo osavuosikatsauksessa, että koronaviruspandemia vaikuttaa yhä asuntomarkkinoihin.
”Rajoituksista johtuen muuttoliike on tilapäisesti hidastunut”, hän sanoo katsauksessa.
Vuokra-asuntoja on paljon tarjolla erityisesti Helsingissä.
”Taloudellinen vuokrausasteemme laski vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, ja vaihtuvuutta ovat kasvattaneet erityisesti rajoituksiin liittyvät epävarmuudet opiskelu- tai työpaikan suhteen”, Nieminen lisää.
Näkymät ennallaan
Keskeisillä paikoilla sijaitsevien vuokra-asuntojen kysyntä on hänen mukaansa pandemiasta huolimatta säilynyt silti hyvänä ja esimerkiksi valmistuneiden kohteiden vuokraukset ovat edenneet hyvin.
Kojamo piti näkymänsä ennallaan ja arvioi edelleen konsernin liikevaihdon kasvavan tänä vuonna 3-5 prosenttia. Viime vuonna liikevaihto oli 383,9 miljoonaa euroa.
Kassavirran ennen käyttöpääoman muutosta ilman kertaluonteisia kuluja Kojamo ennakoi olevan 150-163 miljoonaa euroa. Viime vuonna kassavirta oli 151,5 miljoonaa euroa.
Yhtiö perustaa näkymänsä siihen, että kesällä saavutetaan riittävä koronavirusrokotusten kattavuus ja että muuttoliike palautuu vähitellen sen jälkeen pandemiaa edeltäväksi.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Kojamo kohensi reippaasti tulostaan – pandemia jarruttaa yhä muuttohaluja”
Voi olla, että rajoituksetkin ovat vaikuttaneet muuttoliikkeeseen, mutta muitakin syitä lienee. Yksi vaikuttava asia on ollut se, että vuokratasoja ei ole juuri leikattu, vaikka tyhjien asuntojen määrä Helsingissä on kasvanut valtavasti. Sekä Kojamon että Saton vuokrausaste laski jo alle 95 prosentin, eli samalle tasolle kuin millä liikkuu huonomman sijainnin vanhoista asunnoistaan tunnettu Ovaro. Aivan varmasti sekä Kojamo että Sato olisivat saaneet vuokrausasteensa pysymään tässäkin markkinatilanteessa yli 98 prosentin, jos olisi leikattu riittävästi vuokrapyyntejä, mutta nyt ennemmin pidetään asuntoja tyhjillään kuin leikataan vuokrapyynneistä. Odotus on kova siitä, että pian tilanne massiivisesti kääntyy. Mutta entä jos se ei käännykään massiivisesti pian?
Markkinoille on valmistumassa paljon asuntoja lähiaikoina lisää. Syntyvyys on pohjilla. Kuolleisuus ei ole pohjilla. Työttömyys on lähellä 2000-luvun ennätystasoja. Työllisyysasteet ovat myös lähellä ennätystasoja. Tilanne on siinä mielessä jossain määrin paradoksaalinen. Oppilaitokset ovat tehneet pysyvän käännöksen kohti etäopetustarjontaa. Ei etäopetusvaihtoehto katoa ensi syksynä, vaikka lähiopetus taas sallittaisiinkin. Voi olla, että ensi syksynäkin (ja sen jälkeenkin) aiempaa useampi opiskelija opiskelee etänä, ja että esimerkiksi vaihto-opiskelijat pitkälti puuttuvat myös ensi syksynä. Normaalisti vaihto-opiskelu on lisännyt asuntojen kysyntää sekä sitä kautta, että on tullut ulkomaisia opiskelijoita Suomeen että sitä kautta, että suomalaisopiskelijat ovat jättäneet asuntoja tyhjilleen tai vajaakäytölle vaihto-opintojensa ajaksi (Kela maksaa asumistukea vaihto-opiskelun 3-4 ensimmäistä kuukautta tyhjäänkin asuntoon), mikä on yhteensä tuottanut tuhansia asuntoja isomman lisäkysynnän asuntomarkkinoille kuin mitä nyt on. Vaihtoon menot lienevät normaalia pienemmällä tasolla myös ensi syksynä, koska opiskelijat saavat rokotteensa vasta kun vanhemmat ikäluokat on rokotettu, ja koska vaihtopaikoissa opinnot saattaisivat olla etäopintoja, joita voi nyt suorittaa kotoa käsinkin toiseen maahan.
Oma veikkaukseni on se, että muuttoliikkeen suunta syksyyn mennessä taas kääntyy, mutta että kaikki opiskelijat eivät lähde syksyllä kuitenkaan muuttamaan opiskelupaikkansa luo ja että nyt markkinoilla voi siitä olla pidempiaikaisesti aiempaa enemmän tyhjiä vuokra-asuntoja. Vuokrat voivat silti jatkaa nousuaan, koska isot vuokranantajat näyttävät olevan valmiita pitämään ennemmin asuntoja tyhjinä kuin tinkimään vuokratasoista. Tuotto kun on parempi esim. vuokratasolla 100X ja vuokrausasteella 95 % kuin olisi vuokratasolla 90 X ja vuokrausasteella 98-99 %. Lisäksi vuokrien nousupaineita jopa matalamman vuokrausasteen tapauksessakin tukee se, että kun rahaa on painettu valtavia määriä lisää, maailmalla on lähtenyt käyntiin aika vauhdikas inflaatio. Kun asiaan vielä yhdistetään se, että vuoden 2022 alusta työn sivukulut nousevat (työnantajien eläkemaksujen korotukset astuvat voimaan silloin, joilla täytetään korona-ajan maksualennusten täyttämää aukkoa, ja myös työllisyysrahaston menotasot ovat pompanneet niin isoiksi, että työttömyysvakuutusmaksuihin on kertynyt kovia nostopaineita), mikä alkaa käytännössä toimia Suomessa käänteisenä elvytyksenä eli lisää työnantajakuluja ja kutistaa ihmisille käteen jääviä ansiotuloja, edessä on mielenkiintoisia aikoja asuntomarkkinoilla. Varsinkin, jos EKP:n rahanpainokone jatkaa lauluaan eli rahaa tulvii ja tulvii vain lisää koko ajan markkinoille.
Tyhmä kansa juoksee, raha on ainoa mittari ja Kojamo = asumistuki.
sit:n kirjoitus parasta ja asiantuntevinta, mitä näillä palstoilla on nähty. Mitä jäisi Kojamon
tuloksesta jäljelle kun siitä putsattaisiin pois ”arvonnousu” ja vuokratuotoista pois ylivuokra noin 2€/m2/kk. Missä kohtaa yhtiön hallitus herää todellisuuteen. Luulen, että ei.herää ennenkuin lopetetaan ylikorkeiden vuokrien tukeminen asumistuella.
Minun mielestäni Kojamon hallitus on toiminut loogisesti ja yhtiön etua ajaen, eli juuri niin kuin yhtiöiden hallitusten tulee toimiakin. Yhtiön hallituksella lienee ihan hyvä kuva todellisuudesta. Yhtiön edun mukaista on viestiä, että vuokramarkkinoilla olisi lähitulevaisuudessa taas kova kysyntä. Aivan samoin kuin kiinteistönvälittäjien kannattaa aina viestiä, että juuri nyt on hyvä aika tehdä kauppoja.
Jos kaikki isot vuokranantajat toimivat nyt puolustaen vuokratasoa ja antaen ennemmin tyhjinä olevien asuntojen määrän kasvaa kuin vuokrien tippua, voi sellainen strategia myös olla vuokranantajien kannalta olennaisesti tuottoisampi kuin sellainen strategia olisi, jossa vuokrien annettaisiin laskea sille tasolle, millä hintatasolla kysyntää tällä hetkellä löytyy. Tämä strategia voi toimia vuokranantajien kannalta ilman, että vuokrat olennaisesti tippuvat, vaikka tyhjinä olevien asuntojen määrä olisi kasvussakin niin kauan kuin kaikki isot asuntovuokraajat toimivat samoin, eivätkä lähde polkemaan hintoja. Isoja vuokranantajia ovat ainakin isot asuntovuokrausyhtiöt, asuntorahastot ja eläkevakuutusyhtiöt, joilla myös on paljon asuntovuokraustoimintaa. Yksittäisiä asuntoja vuokraavilla pienvuokranantajilla ei ole samanlaista taloudellista puskuria antaa asuntojen pysyä tyhjillään vuokratason puolustamiseksi, kunnes asunnoille löytyy kenties taas paremmin kysyntää, ja näistä osa saattaa nyt tinkiä vuokrapyynnöissäänkin, mutta isoilla toimijoilla on taloudellisia puskureita, ja niille voi olla kannattavampaa jättää asuntoja ennemmin väliaikaisesti enemmän tyhjilleen kuin koittaa vuokrata asuntokantaa täyteen alemmin hinnoin.