Digitaalisen työkalupakin avulla rakennuksen suunnittelu voidaan aloittaa valmiista konseptista. Tämä nopeuttaa suunnitteluvaihetta, koska suunnittelija aloittaa työnsä käytännössä valmiista tuotevalikoimasta ja etenee määritetyn työjärjestyksen mukaan. Vastaavalla tavalla myös varsinainen rakennusvaihe nopeutuu.
Lehdon uuden toimitusjohtajan Juuso Hietasen mukaan nykyisellään suunnittelijat ovat tavanneet suunnitella omilla ehdoillaan ja tuotteillaan, vaikka tuotekirjastoja olisi ollutkin. Hankintoja on alettu tehdä vasta suunnitelmien valmistuttua sen mukaan, mistä voitaisiin saada mitäkin mahdollisimman halvalla.
”Vaikka kuvissa lukee joku tuote, niin ala on sellainen, että ostetaan vastaava, joka on vähän halvempi. Vaikka suunnitelma on jotain, niin käytännössä siellä on jotain muuta”, yhtiön toimitusjohtajan paikalta väistynyt Hannu Lehto kertoo Rakennuslehden haastattelussa.
Hietanen ja Lehto korostavat, että jatkossa ohjauksessa onkin pidettävä ”tiukkaa kuria”, sillä muuten uusi toimintatapa ei toimi.
Uuden työkalupakin myötä tuotteet ja myös niiden hinnat ovat etukäteen tiedossa. Lisäksi suunnitelma toimii samalla hankintapäätöksenä. Rakentamisen kustannustasoa on ylipäätään helpompi määrittää, koska tarvikkeet ja materiaalit on määritetty ennalta. Suunnittelun ja rakentamisen aikataulujen tiivistyminen tuo myös edellytykset kustannussäästöihin.
Ylläpito ja huolto helpottuvat
Useilla muilla teollisuuden toimialoilla tuotteen elinkaaren hallintaa on hyödynnetty menestyksekkäästi jo pitkään. Esimerkiksi autoteollisuudessa on tyypillistä, että autojen osat on määritetty tarkasti ennen valmistusta ja tuotanto tehdään tehokkaasti asiakkaan valitsemien ominaisuuksien mukaisesti.
Teollisessa rakentamisessa tällaista menetelmää ei sen sijaan ole perinteisesti hyödynnetty: rakentamisessa ei ole käytetty tehokkaasti vakioituja tuotekirjastoja, modulaarisuutta tai tuotehallinnan konsepteja, jotka nopeuttaisivat ja tehostaisivat työtä. Valmiista rakennuksista ei myöskään löydy muiden toimialojen tapaan tarkasti dokumentoituna tietoa esimerkiksi siitä, minkälaisia materiaaleja on käytetty. Tämän seurauksena esimerkiksi kiinteistöjen huolto ja ylläpito vaikeutuvat.
Hannu Lehto vertaa nykyistä rakennusten huoltoa laivoihin. Jos laivaan tulee joku vika merellä, niin kun siitä välitetään tieto maihin, satamassa on jo valmiina korjausmiehet oikeiden osien kanssa, koska laivassa käytetyt osat on tarkasti dokumentoitu. Sen sijaan rakennuksissa vaikkapa putkivuodon sattuessa paikalle hälytetään ensin putkimies, joka tulee avaamaan paikat katsoakseen, millaisia putkia on käytetty. Sen jälkeen hän lähtee ostamaan sopivia osia.
Nyt käyttöön otettavan digitaalisen työkalupakin ansiosta rakennuksen valmistuttua tiedetään tarkasti, mistä osista ja tarvikkeista talo on tehty. Tämä puolestaan mahdollistaa kiinteistöjen huollon ja ylläpidon.
”Ilman tätä tuotetietoa kaikella digitaalisuudella ei saavuteta oikein mitään, kun ei pystytä hallitsemaan sitä elinkaarta”, Lehto sanoo.
”Nyt saamme tietää käytetyistä tuotteista kaiken tiedon, kuten kestävän kehityksen asiat, energiatehokkuuden, hiilijalanjäljen”, Hietanen täydentää.
Tässä vaiheessa sovelletaan tehdastuotantoon
Tällä erää Lehto Group on ulottanut tuotteen elinkaaren hallinnan yhtiön tehdastuotteiden valmistukseen (elementit, moduulit, puukerrostalojen tilaelementit). Käytännössä tämä helpottaa ja nopeuttaa Lehdon kohteiden suunnittelua, etukäteen tehtävää tehdasvalmistusta ja paikalla rakentamista ja antaa selkeän kuvan kustannuksista. Lisäksi tuotteen elinkaaren hallintaa voidaan hyödyntää ylläpito- ja huoltoliiketoiminnan kehittämisessä.
Ennen kaikkea uudistus vie eteenpäin Lehdon tavoitetta nostaa rakentamisen teollista astetta eli hyödyntää yhä enemmän työmaille toimitettavia tehdastuotteita.
Hannu Lehto on monessa yhteydessä ihmetellyt rakentamisen heikkoa tuottavuuskehitystä. Tämä nyt etenevä tarkan tuotetiedon määrittäminen etukäteen on Lehdon ja Hietasen mukaan aivan ydinasioita tuottavuuden kohentamisessa.
Hietasen mukaan uuden työkalupakin käyttö mahdollistaa tulevaisuudessa myös robottien käytön, kun kaikki osat ovat tarkasti tiedossa jo etukäteen.
Tätä artikkelia on kommentoitu 15 kertaa
15 vastausta artikkeliin “Lehdon uusi digijärjestelmä dokumentoi tuotteet yksityiskohtaisesti – ”Ilman tätä tuotetietoa kaikella digitaalisuudella ei saavuteta oikein mitään””
Mistäköhän Lehdolle löytyisi sellainen DIGI, että pääsisivät edes siedettävälle laatutasolle lopputuotteissaan. Ehkä sellaista digiä ei ole vielä keksitty.
Lehdon laatu on aivan yhtä hyvää tai huonoa kuin minkä tahansa toisen keskivertaisen suuren rakennusliikkeen laatu. Ilmeisesti he tekevät jotain oikein, kun kilpailijoiden pitää tulla kommentteihin haukkumaan.
Ei taida Lehdon laatu olla yhtä hyvää, vaikka sitä tarkastelisi useista eri näkökulmista. Eikä kysymys ole kilpailijan mielipiteestä, vaan ihan yleisesti ja laajemmin todetusta.
Asoy Jalopähkinä on ollut täysi katastrofi osakkaan näkökulmasta
Annathan perusteita väitteellesi.
”Annathan perusteita väitteellesi.”. Taitaa Lehto olla todella kovassa kriisissä ja paniikki kumpuaa. Jos neuvon saa antaa, puhumalla voi saada bisneksen, mutta rakentaminen on edelleen käsityötä. Joten puhumisen lisäksi täytyisi löytyä osaamista myös käytäntöihin. Rakennusala ei ole vielä siirtynyt digitaaliseen puhelinrobottiskeneen, rakennukset on edelleen rakennettava ja mielellään laadukkaasti.
Haha, yksikään suomalainen tai Suomessa toimiva rakennusyritys ei arvota laatua top 3 tuotannon kriteereihin. Siinä sinulle pohdittavaa.
Jokaisella rakentajalla on täysin katastrofaalisia epäonnistumisia ja sitten niitä hiljaisia onnistumisia. Itse en ole nähnyt mitään sellaista, mikä oikeuttaisi tähän jatkuvaan Lehdon syyttelyyn ja raivoamiseen, samalla kun skanskat, ncc:t, yit:t, hartelat, srv:t yms jätetään mainitsematta.
Niin mutta kun muut ovat nähneet.
Tuskinpa. Täällä on 2-4 kirjoittelijaa, jotka aktiivisesti vihaavat Lehtoa. Todennäköisesti eivät ole saaneet työpaikkaa ko. puljusta tai sitten ovat hävinneet tarjouskilpailuja heille.
Eiköhän täällä ole ennemmin yksi lahkolainen, joka yrittää toivottomasti käännyttää Lehtonismiin, vaikka jurmu on jo jujulla.
Ai että klassinen yritänpä leimata toisen jonkin kuvittelemani piirteen avulla, jota muut saattavat pitää negatiivisena. Näin se syrjintä kukoistaa Suomessakin. 😉 ps. en kuulu kenenkään kirkkoon tai usko muutenkaan yliluonnollisiin ilmiöihin tai tarinoihin puusepistä ja aavikonkulkijoista.
Lehtoon näytät uskovan kuitenkin.
Tämä on itseäni ihmetyttänyt jo vuosikaudet. Tekniikka on olemassa, mutta rakennuttajapuolella ei ole yleisesti ymmärretty sisällyttää materiaalitietoja tietomalliin. Jatkuvasti saa lukea kuinka uusille rakennuksille ”tehdään virtuaalikaksonen” yms. mutta kentällä tätä harvoin kohtaa. Homma leviää käsiin viimeistään punakynävaiheessa, sillä työnaikaisia muutoksia ei ole dokumentoitu ajallaan. Tämän seurauksena virtuaalikaksonen ei ole enää identtinen.
Työnaikaisten muutosten dokumentointi on urakoitsijan vastuulla. Sinänsä ei yllätä yhtään, että urakoitsijat jättävät dokumentointivelvoitteensa täyttämättä, kun tuntuu yksinkertaisempienkin velvoitteiden täyttäminen olevan liikaa suurelle osalle.