Lämpöpumppuun tehty investointi maksaa itsensä takaisin reilussa kymmenessä vuodessa, selviää Aalto-yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
Aalto-yliopiston tutkijatohtori Jussi Vimpari selvitti tutkimuksessa, kannattaako energiatehokkuuteen ja hiilineutraaliuteen pyrkivien kaupunkien myöntää investointitukia lämpöpumppujen hankkimiseen.
Vimpari vertaili kahdeksan suuren suomalaiskaupungin kaikkien asuinrakennusten hintoja, vuokria ja lämmitysjärjestelmiä sekä lämmityksen aiheuttamia päästöjä ja lämmityskulujen osuutta asukkaiden tuloista.
Lämmitykseen kului tuloista keskimäärin noin yhdeksän prosenttia ja lämpöpumpun asentamisen jälkeen noin neljä prosenttia.
Pumpun vaatima investointi asukasta kohden oli keskimäärin 3 800 euroa ja takaisinmaksuaika lämmityskuluissa saavutetuilla säästöillä reilu kymmenen vuotta.
”Lämpöpumppu voi tuottaa yhtä sähköyksikköä kohden jopa neljä yksikköä lämpöä. Se on siis todella energiatehokas ja selvästi kustannustehokkain lämmitysmuoto”, Vimpari sanoo tiedotteessa.
”Investointi on kannattava muutenkin”
Ympäristöministeriö on budjetoinut sata miljoonaa euroa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen vuosien 2020–2022 aikana.
Tutkimustulos herättää esiin kysymyksen, pitkääkö näin kannattavaa investointia tukea valtion rahoista.
Vimpari sanoo, että esimerkiksi lämpöpumpun vuotuinen prosentuaalinen tuotto suhteessa asunnon vuokratuottoihin voi olla moninkertainen.
”Pitää kysyä, kannattaako lämpöpumpun hankkimiseen todella myöntää investointitukea, kun investointi on niin kannattava muutenkin. Todennäköisesti olisi järkevämpää kohdistaa resurssit tiedottamiseen ja ilmaiseen neuvontaan esimerkiksi taloyhtiöille.”
Jakautuneet asuntomarkkinat vaikuttavat investointihalukkuuteen
Suomen kahtia revenneet asuntomarkkinat vaikuttavat Vimparin mukaan selvästi haluun investoida vihreämpään lämmitykseen. Hän sanoo, että kalliimmilla alueilla lämpöpumpun hinta voi olla alle prosentin asunnon arvosta, mutta halvimmalla yli 10 prosenttia.
”Siksi mahdolliset investointituet kannattaisi suunnata näille alueille, koska päästöjen vähentäminen on kuitenkin meidän kaikkien kannalta välttämätöntä”, Vimpari sanoo.
Suomalaisen päästöistä jopa viidennes syntyy kodin lämmittämisestä. Lämpöpumppu voi tutkimuksen mukaan vähentää lämmityksen hiilidioksidipäästöjä yli 80 prosenttia.
Lämmityksen osuus hoitokuluista voi olla jopa kolmanneksen. Tällä hetkellä 15 prosenttia Suomen rakennusten lämmityksestä hoituu lämpöpumpuilla.
Vimparin tutkimus on julkaistu Environmental Research Letters -lehdessä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Tutkimus: Lämpöpumppu maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa, valtion tuki osaksi turhaa”