Lujabetoni tuo markkinoille uuden vähähiilisen betonin

Lujabetoni tuo Suomen markkinoille vähähiilibetonin, joka yhtiön mukaan puolittaa toimitetun valmisbetonin hiilijalanjäljen.

Työmaa Hämeenkyrön ohitustiellä. Kuva: Lujabetoni

Tuotteet perustuvat eurooppalaiseen sementtiin, jonka valmistuksen hiilidioksidipäästöt ovat parhaimmillaan 70 prosenttia perinteisiä sementtejä pienempiä.

Päästövähennys perustuu kiertotalouteen ja eurooppalaisen terästeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen.

”Käyttämällä tätä sementtiä betonin valmistuksessamme puolitamme tai jopa yli puolitamme toimitetun valmisbetonin hiilijalanjäljen. Tämä mahdollistaa aidosti vähähiilisen betonirakentamisen, jolla päästään jopa puukerrostalojen hiilidioksidipäästötason alle”, Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo kertoo tiedotteessa.

Tuote on GGBFS:llä seostettu sementti. GGBFS on shokkijäähdytettyä ja jauhettua masuunikuonaa eli terästeollisuuden sivuvirtatuotetta, jonka hiilidioksidipäästö on hyvin matala.

Lujabetoni tuo sementin maahan osakkuusyrityksensä Scandinavian Cementin kautta.

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Lujabetoni tuo markkinoille uuden vähähiilisen betonin”

  1. Monikohan tulee tilaamaan hitaamman lujuuskehityksen betonia, aikana jolloin rakentamista määrittelee ennen kaikkea aikataulu. Paljonko co päästöjä syntyy jokaisesta ylimääräisestä rakentamispäivästä? Olisiko taas ollut sen journalismin paikka, sen sijaan että julkaistaan Lujan tiedote sellaisenaan.

  2. Betonirungon rakentamisessa työmaatoiminnan CO2-päästöt ovat marginaalsia verrattuna sementin valmistuksen tuottamaan CO2-päästöön. Todellinen CO2-nettosäästö on siis iso, vaikka käytettäisiin hitaampaakin betonia. Kaikessa rakentamisessa tämä ei edes realisoidu, esimerkkinä vaikkapa tuo kuvan mukainen paalulaatan valu.

    Lisäki kehitämme nopeaa alkulujuutta tuovaa aktivaattoria yhteistyökumppanimme Betolar Oy:n kanssa. Kyllä se sieltä tulee 🙂

    1. Kuten Mikko tuossa jo toteaakin, työmaan osuus rakentamisen päästöistä on pieni, tyypillisesti noin 10 % luokkaa. Tämäkin jakautuu luonnollisesti koko rakentamisajalle. Jos rakentamisaikaa siis pidennetään 10 %, koko rakentamisvaiheen kokonaispäästöt kasvavat noin yhden prosentin.

      1. Mitenkä se oli, sementin päästöjä voi yrittää vähentää, maksoi se, mitä tahansa, vuonna 2050 sitten nähtäisiin. Taitaa olla rehellisempää ja järkevämpää korvata CLT:llä moinen päästölähde.

        1. Hahahhahhahaha. Korvaapa betoni clt:llä siinä vasta idea. Saadaan lujia ja pitkäikäisiä paalulaattoja. Olisiko pitänyt Tampereen kansiareenakin tehdä clt:stä?

          1. CLT painaa vain viidesosan betonista, kokoonpano on erittäin nopeaa. Vain neljä työntekijää, 200 neliön CLT-talo voidaan koota vain 5 päivässä.

    2. CLT on siitä hyvä, että se on nopeampi purkaa kuin betoni. Ja jos CLT;llä tehdään, purku tulee paljon nopeammin eteen. CLT on purkuystävällinen tuote.

  3. Aikamoiselle laukalle lähtenyt Rakennuslehden ilmasto ja hiilihömppä uutisointi !

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat