Kokeile kuukausi maksutta

Vantaan Myyrmäessä pilotoidaan radiotekniikalla ohjattavia patteriventtiilejä

Vantaalaisen taloyhtiön 55 asunnon pattereihin asennettiin älytermostaatit.

Tietokoneen ruudulla vasemmalla tilanne ennen älytermostaattien asentamista ja oikealla älytermostaattien asentamisen jälkeen. Lämpötilat ovat tasaantuneet. Kuva: Liisa Takala.

Tuotekehittäjillä on käynnissä kilpajuoksu siitä, kuka kehittää kustannus- ja energiatehokkaimman tavan hallita monesta asukkaasta lähes mahdottomalta tuntuvaa tehtävää, eli miten pidetään taloyhtiön huoneistojen eri huoneiden lämpötilat tasaisina ja miellyttävinä. on lukuisia erilaisia. Suomalaisyhtiö Simap on kehittänyt radioteknologiaan perustuvan automaattisen säätöjärjestelmän. Simapin omistava sijoittajaryhmä osti teknologian syksyllä Si-Tecnolta.

Helmikuussa vantaalaisen taloyhtiön 55 asunnon pattereihin asennettiin älytermostaatit. Asuntosäätiön omistamassa yhtiössä on aiemminkin kokeiltu uusia tekniikoita, sillä reilut kymmenen vuotta sitten taloyhtiö oli Si-Tecnon pilottikohteena. Silloin yhtiö oli tuomassa markkinoille rakennuksen keskilämpötilaan perustuvaa säätöä. Tietoa on kerätty siitä lähtien.

”Talven aikana taloyhtiöstä on tullut jonkin verran valituksia kylmyydestä. Kun aiempi sopimuksemme patteriverkoston menoveden lämmönsäädöstä toisen yrityksen kanssa päättyi, lähdimme mukaan testaamaan tätä menetelmää”, Asuntosäätiön kiinteistöpäällikkö Teemu Jalomäki kertoo.

Kolmannen sukupolven tekniikkaa

Kaksisuuntainen radiaattoriteknologia, joka Vantaalla on käytössä, edustaa jo kolmannen sukupolven tekniikkaa pattereiden säätöjärjestelmissä.

Vaihto uusiin oli nopea, sillä vahapatruunatermostaatit ruuvattiin irti ja tilalle kiinnitettiin älytermostaatit. Jokaiseen huoneeseen laitettiin lisäksi lämpötilamittaus.

”Tässä on tehty tasapainotus ja patteriventtiilien vaihto sekä uusittu lämmönvaihdin pari vuotta sitten, joten kiinteistö oli valmiiksi hyvässä kunnossa. Tietoa huoneistojen lämpötiloista on kertynyt jo kymmenen vuoden ajalta, joten voimme tehdä relevantteja vertailuja aiemman ja nykyisen välillä”, Simapin teknologiajohtaja Ville Voipio kertoo.

Voipiolla on vahva mittausteknologiatausta, sillä hän on myös mittausteknologiayhtiö Vaisalan hallituksen puheenjohtaja.

Vuoden 2020 paras teknologia perustuu siihen, että koko lämmityspiiriä säädetään huoneista mitattujen lämpötilojen mukaan.

”Lopputulos on se, että asunnossa on keskimäärin lämmintä. Kun aurinko paistaa, ei tarvitse ylilämmittää. Ongelma on se, että aurinkoisissa huoneissa voi olla kuitenkin liian lämmintä, ja jos pidetään keskiarvo vakiona, toisella puolella ei ole ollenkaan niin lämmin.”

Myyrmäen asunnoissa jokaisessa huoneessa on nyt tasainen lämpötila. Asukas voi säätää lämpötiloja, sillä huoneanturiin on määritelty vaihteluväli 21–22,5 asteeseen, ja asukas voi itse naputtaa anturista lämpötilaa ylös- tai alaspäin. Taloyhtiön kannalta on lisäksi hyödyllistä, että älytermostaattijärjestelmä pitää sivutuotteenaan lämmitysjärjestelmän jatkuvasti tasapainossa.

Algoritmien ja radiotekniikan hiominen on ollut aikaa vievää. Voipion arvion mukaan yhtiön käyttämällä teknologialla on tällä hetkellä noin 1–2 vuoden etumatka muihin vastaaviin tekniikoihin verrattuna.

”Avainasemassa järjestelmän toimivuudessa on radioverkko, joka on suunniteltu kiinteistöjen mittaamiseen ja ohjaamiseen. Se tekee mahdolliseksi laitteiden energiankulutuksen optimoinnin ja kuuluvuuden, jotka ovat kaksi tärkeintä radioverkon ominaisuutta.”

Järjestelmän keräämä tieto on tulevaisuudessa tärkeässä roolissa.

”Vantaalla saamme valtavasti tietoa yli 200 laitteesta. Tieto pitää hallita, säilyttää ja analysoida. Jos patteri ei toimi, näemme datasta, onko venttiili jumissa vai mikä ongelma on. Muissa kohteissa on löytynyt ilmaa tai vuotoja verkostosta.”

Seuraavaksi kehityksen kohteena on digitaalisten kaksosten luominen. Se ei onnistu ilman tietoa. Sen jälkeen tuotekehitystä voidaan tehdä koneoppimisen ja tekoälyn kautta, jotka nekin vaativat tietoa.

”Tiedon pitää olla oikeista kohteista saatua mitattua tietoa, sillä jostain ’vain’ louhitulla tiedolla ei kehitysprojekteissa tee mitään.”

Muutamankaan kuukauden tiedot eivät riitä koneoppimishankkeissa.

”Silloin laite osaisi toimia juuri niiden kuukausien tietojen ja olosuhteiden mukaan. Se taas ei riitä vielä mihinkään. Ensin pitää olla dataa, ja sitten aletaan oppia lisää”, Voipio sanoo.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Vantaan Myyrmäessä pilotoidaan radiotekniikalla ohjattavia patteriventtiilejä”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat