Anni Sinnemäen mielestä Helsingin päästö­tavoitteet ovat liian lepsuja: ”Helsinki on kaupunki, jossa on helppo elää vähä­päästöistä elämää”

Apulaispormestarin mukaan rakentamisen määrä ei saa kuitenkaan uhata ilmastotavoitteita.

Anni Sinnemäki kuvattiin Katri Valan puistossa. Puiston alla sijaitsee lämpölaitos, jossa helsinkiläisten jätevedestä tuotetaan lämpöä taloihin. Kuva: Emialia Anundi / HS

Helsingin pitää aikaistaa hiilineutraalius­tavoitettaan vuoteen 2030, sanoo kaupunki­ympäristön apulais­pormestari Anni Sinnemäki (vihr).

”Se on tavoitteena esimerkiksi Tampereella. Se olisi selvästi mahdollista myös meille, kun toimimme riittävän määrätietoisesti”, Sinnemäki sanoo.

Helsingin tämänhetkinen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035. Mikäli tavoite haluttaisiin saavuttaa jo vuonna 2030, tulisi päästöjen vähentyä 80 prosenttia vuoden 1990 tasoon nähden. Tämänhetkinen välitavoite vuodelle 2030 on vähentää päästöjä 60 prosenttia.

Yksi askel kohti aikaistettua tavoitetta voisi olla Salmisaaren kivihiili­voimalan sulkeminen viimeistään vuonna 2027, Sinnemäki sanoo. Nyt kivihiilen polttaminen loppuu vuonna 2029, kuten Suomen valtio velvoittaa.

Muitakin ratkaisuja kuitenkin tarvitaan.

”Seuraavan neljän vuoden aikana täytyy käyttää paljon aikaa sen miettimiseen, miten meidän päästömme vähenevät. Uskon, että ne ratkaisut, joita täällä kehitetään, tulevat kiinnostamaan myös muualla”, Sinnemäki sanoo.

”Lupaan tehdä kaikkeni sen eteen, että päästöt vähenevät Helsingissä rivakkaa tahtia.”

Lämpöpumput yksi tapa päästä tavoitteisiin

Sinnemäki halusi tulla kuvatuksi Pormestarilupaus-juttusarjan haastattelua varten Katri Valan puistossa.

Puiston alla sijaitsee Katri Valan lämpöpumppulaitos, jossa valtavien lämpöpumppujen avulla otetaan lämpöä irti helsinkiläisten jätevedestä. Saatu lämpö ohjataan talojen lämmitykseen.

Laitos on ollut olemassa jo vuodesta 2006, mutta hiljattain sinne on tehty investointeja, joiden avulla lämpöä saadaan irti yhä viileämmästä vedestä.

Lämpöpumput ovat yksi esimerkki niistä uusiutuvista energiantuotantotavoista, joiden avulla hiilineutraaliutta tavoitellaan.

Salmisaarta ennen korvataan vuonna 2023 suljettavan Hanasaaren voimalan tuottama kivihiili ja myöhemmin lopulta myös maakaasu. Hanasaari piti alun perin sulkea vuonna 2024, mutta sulkemista aikaistettiin, koska korvaavat investoinnit ovat jo pääosin toteutuneet.

Lämmön talteenotto on yksi olennaisimpia kaupungin tekemiä ratkaisuja ilmastonmuutosta vastaan taistelemiseksi, mutta kaupunkilaisen arjessa se ei juuri näy.

”Ilmastokeskustelussa on paljon sellaisia asioita, jotka menevät todella vahvasti ihon alle. On pelkoa siitä, että ihmisten pitäisi valtavasti muuttaa omaa elämäänsä”, Sinnemäki sanoo.

”Ja totta kai jotain pitääkin muuttaa. Mutta on myös onneksi paljon sellaisia asioita, jotka eivät tunnu ihmisten arjessa. Ihminenhän ei tunne, onko hänen asuntonsa lämmitetty jätevedestä tehdyllä lämmöllä vai Vuosaaren maakaasulla.”

Olennaista rakennetun ympäristön energiatehokkuus

Uusiutuvien energiamuotojen kehittämisen lisäksi Helsingissä pitää tehdä muutakin, jotta hiilineutraaliuteen päästään. Olennaista on Sinnemäen mukaan huolehtia rakennetun ympäristön energiatehokkuudesta ja vähentää liikenteen päästöjä.

”Meidän pitää ohjata rakentamisen kaikkia vaiheita vähäpäästöisemmiksi. Tämä on meille mahdollisuus keksiä asioita ja olla edelläkävijä, koska Helsingissä rakennetaan paljon.”

Vähäpäästöinen rakentaminen voi tarkoittaa esimerkiksi puurakentamista, jonka määrää Helsingissä onkin pyritty lisäämään. Jo olemassa olevissa rakennuksissa tulee ottaa käyttöön uusiutuvaa energiaa.

Asuntotavoite 8 000 asuntoa vuodessa

Helsinki on rakentanut uusia asuntoja viime vuosina 7 000 asunnon vuositahdilla, mikä on ollut kaupungin tavoite. Tavoitetta on nostettu edelleen 8 000:een.

Rakentamisella pyritään vaikuttamaan siihen, että kaupungin kasvaessa ihmisille löytyisi koteja, eivätkä asuntojen hinnat nousisi liikaa. Sinnemäen mukaan rakentamisen määrä ei saa kuitenkaan uhata ilmastotavoitteita.

”Siinä järjestyksessä mennään, että rakentaminen sopeutuu hiilineutraalius­tavoitteisiin. Päästöjen vähentäminen täytyy olla politiikan tekemisen ytimessä.”

Kaupungin ilmastopolitiikka on tiiviisti sidoksissa kansallisiin ja Euroopan unionissa tehtyihin päätöksiin.

Energiantuotannon päästökauppa on esimerkiksi ohjannut kaupungin energiayhtiö Helenin toimintaa jo pitkään. EU on asettanut Suomelle sitovat päästövähennystavoitteet, ja komission tuoreen ehdotuksen mukaan myös rakennusten lämmitykseen ja tieliikenteeseen luotaisiin päästökauppa.

Suomen hallituksen tavoite liikenteen päästöjen osalta on puolittaa ne vuoteen 2030 mennessä.

Sinnemäen mukaan kaupunkien rooli ja velvollisuus ilmastopolitiikassa on toimia muutoksen etujoukoissa.

”Kaupungeilla on iso rooli inspiroida muita toimimaan. Se näkyy esimerkiksi niin, että että tarjotaan yrityksille sellainen toimintaympäristö, jossa ne voivat vauhdittaa omia ilmastotoimiaan.”

Kaupunki itsessään toimii myös ilmastollisesti kestävän elämäntavan mahdollistajana, Sinnemäki sanoo.

”Helsinkihän on kaupunki, jossa ihmisen on helppo elää vähäpäästöistä elämää. Täällä käytetään asumiseen vähemmän pinta-alaa ja liikutaan kestävästi. Täällä on myös sellaista ruokakulttuuria, joka osaltaan edistää päästöjen vähenemistä.”

Aikaa ei ole hukattavaksi

Ilmastonmuutoksen torjumista on vihreissä nostettu viime aikoina esiin voimallisesti. Keväällä puolue harmitteli, että teemaa ei juuri käsitelty kuntavaalitenteissä.

Sitten tuli paahtava hellekesä tulvineen ja maastopaloineen, ja ilmastonmuutos nousi taas kaikkien huulille.

Nyt vihreät pyrkivät selvästi kaikilla rintamilla pitämään ilmastoasiaa esillä, ja tämä näkyy myös Helsingin kunnallispolitiikassa. Vielä neljä vuotta sitten Sinnemäen pormestarilupaus oli vähentää segregaatiota ja kehittää lähiöitä.

Ilmastopainotus johtuu Sinnemäen mukaan siitä, että aikaa ei ole hukattavaksi. Ilmastokriisi näkyy ja tuntuu maailmassa jo vahvasti, Sinnemäki sanoo.

”On paljon nuoria, jotka epäröivät lasten hankkimista, koska emme vaikuta kykeneviltä riittävään toimintaan. Helsingin tulee antaa heille toivoa siitä, että muutos on mahdollinen.”

Nyt alkanut valtuustokausi on Sinnemäen mukaan kriittinen.

”Ei tietenkään pelkästään Helsingissä, mutta täällä voimme myös tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka kiinnostavat myös muualla.”

Vaikka kaikki ilmastotoimet eivät vaadi muutoksia asukkailta, ne vaativat muutoksia tekemisen tavoissa eri organisaatioissa.

”Miten esimerkiksi kaupungin energiayhtiö muuttuu, tai miten suunnitellaan uudet koulut ja päiväkodit energiatehokkaiksi. Nehän ovat ihan aitoja kysymyksiä.”

”Kaupungilta vaaditaan nyt sitä, että näihin asioihin tartutaan ja niitä ratkotaan rivakasti. Siinä muutoksessa täytyy olla hirveän sinnikäs.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Anni Sinnemäen mielestä Helsingin päästö­tavoitteet ovat liian lepsuja: ”Helsinki on kaupunki, jossa on helppo elää vähä­päästöistä elämää””

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat