Kokeile kuukausi maksutta

Selvitys: Vuokra-asuntojen omistus on erittäin keskittynyttä pääkaupunkiseudulla

Vantaalla kymmenen suurinta yhtiötä omistaa 70 prosenttia vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista.

Pääkaupunkiseudun kolmessa isossa kaupungissa kolme suurinta omistajayhtiötä omistaa 42 prosenttia vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista. Arkistokuva

Tilastokeskuksen tuoreen selvityksen perusteella vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen omistaminen on isoissa kaupungeissa erittäin keskittynyttä toimintaa.

Pääkaupunkiseudun kolmessa isossa kaupungissa kolme suurinta omistajayhtiötä omistaa 42 prosenttia vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista. Kymmenen suurimman yhtiön osuus on 60 prosenttia.

Keskittyminen on merkittävää, koska pääkaupunkiseudun runsasta vuokra-asuntokantaa omistaa yli 3 600 yhtiömuotoista omistajaa.

Selvityksen tekijä, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa opiskeleva Anssi Häkkinen pystyi tunnistamaan 12 omistajaa, joilla kullakin on yli 500 asuntoa. Tilastokeskus ei paljasta yrityskohtaisia lukuja.

”Yllättävin havainto oli juuri tämä, miten keskittynyttä vuokra-asuntojen omistus on isoissa kaupungeissa.”

Kuntien vuokrataloyhtiöt rajattu pois

Aineistosta on rajattu pois kuntien vuokrataloyhtiöt, koska kuntien vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista iso osa muodostuu entisistä aravakohteista, jotka ovat vapautuneet niitä sääntelevistä rajoituksista.

Koko maassa kymmenellä suurimmalla omistajalla on hallussaan vajaat 41 prosenttia kaikista vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista.

Suurista kaupungeista keskittyneimmät vuokra-asuntomarkkinat vaikuttaisivat olevan Vantaalla, jossa kymmenen suurinta sijoittajaa omistaa 70 prosenttia vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista.

Vuokra-asuntomarkkinoiden keskittymistä voidaan kuvata myös sillä, kuinka suuri osa omistajista pitää hallussaan ainoastaan yhtä asuntoa.

Pääkaupunki­seudulla tämä luku on reilut 60 prosenttia, ja kuudessa suurimmassa kaupungissa luku vaihtelee 55–65 prosentin välimaastossa. Vastaavasti enintään kaksi asuntoa omistavia sijoittajia on 70–80 prosenttia mukana olevista sijoittajista. Tässä joukossa on myös vuokra-asuntoja omistavia asunto-osakeyhtiöitä.

Aineisto kolmesta rekisteristä

Häkkinen on kerännyt tutkimusaineistonsa eri rekistereistä: Tilastokeskuksen, Verohallinnon sekä Digi- ja väestötieto­viraston (DVV) rekistereistä. Aineistoon on otettu mukaan ainoastaan kerros- ja rivitaloasunnot.

Tarkastelussa ovat ne yhtiömuotoiset omistajat, joilla on verottajan y-tunnus.

Tutkimusaineistosta on rajattu pois rakennusyhtiöt toimiala­luokituksen perusteella. Rakennus­yhtiöiden hallussa olevia asuntoja on vaikea todentaa vuokra-asunnoiksi, sillä asunnot voivat olla yhtiön hallussa myös siksi, että niitä ei vielä ole myyty eteenpäin.

Kaiken kaikkiaan tutkimusaineistoon on koottu 14 900 yksittäistä y-tunnuksellista vuokra-asuntojen omistajaa vuoden 2020 lopussa. Arava- tai korkotukilainaa saaneiden kohteiden omistajia oli 700 ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen omistajia 14  700.

Sijoittajien rooli näkyy markkinoilla

Julkisessa asuntokeskustelussa on esitetty huolta siitä, että merkittävä osa kasvukeskusten uudistuotannosta päätyisi suoraan sijoittajille, jolloin hinnat ja vuokrat nousevat.

Häkkinen sanoo, että markkinoilla näkyy sijoittajien rooli. Kun sijoittajat kiinnostuvat kohteista, se lisää kysyntää. Kysynnän lisäys johtaa asuntojen hintojen nousuun, koska tarjonta ei pysy mukana.

Kaikkia y-tunnuksellisia vuokra-asuntojen omistajia ei voida pitää asuntosijoittajina. Joukossa on myös kohtuu­hintaista vuokra-asumista tarjoavia säätiöitä ja yrityksiä.

Vapaarahoitteisista asunnoista sijoittajat omistavat tyypillisesti pieniä huoneistoja. Siinä missä koko kerrostalo­asuntokannasta yksiöitä on 23 prosenttia ja kaksioita 45, ovat vastaavat osuudet tutkimusaineistossa 32 ja 44 prosenttia.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Selvitys: Vuokra-asuntojen omistus on erittäin keskittynyttä pääkaupunkiseudulla”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat