Torninosturin kuljettaja pelastetaan tarvittaessa köysien avulla – sairauskohtaus voi yllättää kymmenien metrien korkeudessa

Helsingin pelastuslaitos harjoitteli köysipelastamista torninosturista Lambertssonin varikolla Vantaalla muutama viikko sitten. Harjoitus oli tärkeä osa palomiesten ammattitaidon ylläpitoa.

Helsingin Pelastuslaitos harjoittelee potilaan pelastamista nosturista. Kaikki varusteet hinataan 30 metriin, sillä ne eivät mahdu ahtaisiin kulkuteihin. Kuva: Liisa Takala

Torninosturin kuljettaja ei jää ilman apua, jos hän saa sairauskohtauksen tai loukkaantuu korkealla ohjaamossaan. Helsingissä syvältä, korkealta tai muista hankalista paikoista pelastamaan erikoistuneet palomiehet kutsutaan apuun, jos torninosturin kuljettaja tai asentaja ei pääse itsenäisesti pois paikalta.

Rakennuskonepäälliköt ry torninosturitoimikunnan järjestämä harjoitus oli jatkumoa yhdistyksen kokoamalle ”Hyvät Käytännöt –torninosturista pelastaminen rakennuskonepäälliköt ry” -dokumentille. Se levitettiin kevättalvella 2020 Rakennusliiton ja Rakennusteollisuuden kautta rakennustyömaille.

Nostolava- tai tikasauto ei aina pääse riittävän lähelle kohdetta. Silloin pelastus tehdään köysipelastamisen menetelmällä. Köysiä voidaan joutua käyttämään muillakin korkeilla paikoilla esimerkiksi hisseissä, telineissä tai nostimissa.

”Nostureiden hissien käyttö ei ole hätätilanteissa mahdollista eurooppalaisten kokemusten mukaan eikä niillä pelasteta ketään. Hissit eivät nouse ohjaamoon saakka ja niihin kulku on kapean tikasaukon kautta. Hissi on ei ole pelastusreitti”, hankkeen puuhamies Peab Industrin toimitusjohtaja ja Rakennuskonepäälliköt ry:n hallituksen puheenjohtaja Juha Helin kertoo.

Lambertssonin asentajaryhmillä on käytössään pelastusvaljaat ja jokainen on harjoitellut köysien avulla alastuloa.

”Kun meidät hälytetään apuun onnettomuuspaikalle, meidän pitää suoriutua kaikista tehtävistä. Torninosturiin saa pelastustyössä hyvin kiinnitettyä erilaisia köysiä ja varmistukset ovat vakaita”, paloesimies Miika Mustonen Kallion pelastusasemalta kertoo.

”Pelastuslaitos saapuu aina paikalle ylivoiman taktiikalla, jotta tilanne saadaan haltuun mahdollisimman pian.”

Viiden pelastajan urakka

Ennen torniin kiipeämistä pelastajat kokoavat tarvittavat varusteet yhteen ja sopivat taktiikasta. Matkan varrella linjaa voidaan muuttaa, mutta yleensä torniin kiipeää viitisen palomies-ensihoitajaa. Jokaista tarvitaan ylhäällä eri tehtävissä.

Palomies-ensihoitaja voi hoitaa potilasta laskun aikana. Kuva: Liisa Takala

Ahtaan reitin vuoksi mukaan otetaan vain ensitilanteessa tarvittavat välineet, kuten esimerkiksi ankkurointivaijerin. Tämä laitetaan ensin rakenteen ympärille ja siihen kiinnitetään pelastamiseen ja tavaroiden ylös hinaamiseen tarvittavia köysiä ja varmistuslaitteita.

”Kapeaa kuilumaista reittiä pitkin ei pysty kantamaan reppua selässä. On helpompi viedä yksi hankala tavara mukana ja hinata loput köydellä. Helsinki on täynnä hankalia paikkoja, maa on täynnä reikiä, parkkihalleja, korkeita rakennuksia ja muita hankalia paikkoja”, Mustonen jatkaa.

Varautuminen on henkivakuutus

Työmaalla tärkeintä on huolellinen ennakkosuunnittelu ja varautuminen korkeallakin tapahtuvaan hätätilanteeseen.

  1. Hätätilanteessa soita välittömästi Hätäkeskukseen ja anna tilannearvio
  2. Pysäytä työmaan kaikki muu toiminta ja liikenne
  3. Raivaa sekä järjestä kulkureitti onnettomuuspaikalle tai sen välittömään läheisyyteen
  4. Vapauta tieyhteys kulkuneuvoista, koneista ja esteistä.
  5. Poista nosturin vierestä esteet, roskalavat, koneet ja autot
  6. Siirrä henkilöstä etäälle pelastuspaikasta
  7. Järjestä jatkuva opastus työmaan katuosoitteesta tapahtumapaikalle, opastajilla pitää olla näköyhteys toisiinsa
  8. Järjestä tarvittaessa valaistus
Harjoituksessa käytettiin henkilön kokoista ja painoista nukkea, joka laskettiin hallitusti maan pinnalle.

Vantaalla pelastaminen tapahtui reilun 30 metrin korkeudesta. Pelastuskorkeus mitattiin etäisyysmittarilla.

Tiukka aikaikkuna pelastamiseen

Kun potilas on saavutettu torninosturin ohjaamossa, häntä jututetaan ja selvitetään tilanne. Tarvittavat alkuhoidot annetaan ylhäällä.

Lääketieteen kehityksen myötä ja tarvittaessa esimerkiksi potilaan sydämen verisuonen tukoksen liuotushoito voidaan aloittaa tapahtumapaikalla nosturin ohjaamossa. Diagnoosin tekemiseen ja sydänfilmin ottamiseen menee ahtaissa ja hankalissa tiloissa noin kymmenisen minuuttia.

”Potilaan hoito on tilanteen ensimmäinen ”oksa” ja häneen keskitytään ensimmäisenä. Potilas voi vaatia tehohoitoa ja meidän pitää pystyä vakauttamaan tilanne. Samaan aikaan toinen osa joukkueesta alkaa keskittyä siihen, miten potilas saadaan pois korkealta mahdollisimman pian ja miten tarvittavat hoito ja kuljetusvälineet saadaan nostettua ylös”, harjoitusta johtava paloesimies Pekka Pajala Helsingin pelastuslaitokselta kertoo.

Helsingissä on paikalla on yleensä aina myös ambulanssilääkäri, joka antaa ohjeita esimerkiksi hoitoon ja lääkitykseen. Alaslaskussa mukana on useimmiten myös palomies-ensihoitaja ja hän varmistaa, että potilaan elintoiminnot ja tila pysyvät vakaana koko siirron ajan.

Harjoitukseen käytettiin reilut kaksi tuntia ja siinä ajassa potilas saatiin alas.

”Mietimme jälkikäteen vielä miten voimme lyhentää aikaa. Harjoituksissa menee enemmän aikaa kuin aidoissa tilanteissa, kun koulutuksen takia pohdimme asioita perusteellisemmin.”

Seuraavissa harjoituksissa pelastajat kokeilevat toisenlaista taljaa, jolloin sekä tavaroiden että potilas että tavarat liikkuvat nopeammin.

”Toivon, että rakennustyömailla tutustutaan huolellisesti poikkeustilanteiden hoitamiseen. Kyse voi olla ihmisen hengestä, ja kun kaikki tietävät, miten toimitaan, potilaskin saadaan nopeammin hoitoon”, Juha Helin kertoo.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Torninosturin kuljettaja pelastetaan tarvittaessa köysien avulla – sairauskohtaus voi yllättää kymmenien metrien korkeudessa”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat