Helsingin väestö on kasvanut 2010-luvulla keskimäärin 6800 henkeä vuodessa. Vuonna 2020 kasvu oli lähes 2100 henkeä pienempi kuin edellisvuonna. Helsinki sai väestönkasvua sekä luonnollisesta väestönkasvusta että muuttoliikkeestä.
Helsinkiin muuttaneita oli viime vuonna 1884 henkeä enemmän kuin pois muuttaneita. Muuttovoitto perustui ulkomaan muuttoliikkeeseen, sillä kotimaan osalta Helsingistä muutettiin enemmän muualle kuin toisin päin. Kotimaan sisällä Helsinki menetti asukkaitaan naapurikuntiin, kehysalueelle ja muulle Uudellemaalle. Lisäksi verrattuna edellisiin vuosiin Helsingin saama muuttovoitto Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta pienentyi huomattavasti tulomuuttajien määrän vähenemisen ja lähtömuuttajien määrän kasvun seurauksena. Ulkomaan muuttoliike pysyi edellisen vuoden tasolla.
Vieraskielisten asukkaiden määrän kasvu, 3195 henkeä, ylitti koko kaupungin kasvun, sillä suomenkielisten asukkaiden määrä väheni. Ruotsinkielisten asukkaiden määrä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla.
Helsinkiin syntyi viime vuonna 6650 lasta, mikä oli 318 lasta enemmän kuin edellisvuotena. Syntyvyys kääntyi kymmenen vuoden laskun jälkeen kasvuun ja oli 4 prosenttia suurempaa kuin vuonna 2019. Kokonaishedelmällisyysluku, eli naisten keskimäärin saamien lasten lukumäärä, oli 1,15 lasta. Kasvusta huolimatta hedelmällisyys on Helsingissä huomattavasti koko maan tasoa pienempää eli lähes viidenneksen alemmalla tasolla.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Helsinki menetti paljon asukkaita kehysalueelle”