Taloyhtiöt hinkuvat nyt halvempaa lämpöä maan uumenista – mutta minne ahtaassa Helsingissä kaikki kaivot voidaan porata?

Taloyhtiöt ovat entistä halukkaampia siirtymään pois kunnallisesta kaukolämmöstä ja sen sijaan tuottamaan tarvitsemansa energian itse. Erityisesti Helsingin kaltaisissa suurissa, kalliin kaukolämmön kaupungeissa jopa kolmannes tai enemmänkin taloyhtiöistä on valmis vaihtamaan maalämpöön.

Isännöintiliitto selvitti taloyhtiöiden kantaa viime keväänä energiabarometrissään. Entistä kalliimmaksi käyvät lämmityksen hinnat ovat liiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtajan Tuomas Viljamaan mukaan nyt edelleen kiihdyttäneet taloyhtiöissä keskustelua vaihtamisesta maalämpöön.

”Muutama vuosi sitten oli taloyhtiöissä puheena sähköautojen latauspaikat, mutta nyt ei ole sellaista yhtiökokousta, jossa energianhinnan nousu ei olisi noussut esiin”, Viljamaa sanoo.

Kaukolämmön valitsisi enää alle puolet

Kaukolämmön valitsisi barometrin mukaan enää alle puolet taloyhtiöistä. HS kertoi maanantaina, että Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen on vuosikymmenessä nostanut kaukolämmön hintaa 75 prosenttia.

Mutta mitä tapahtuisi, jos joka kolmas taloyhtiö Helsingissä porauttaisi maalämpökaivot? Riittäisikö kallioperää ja siitä saatavaa lämpöä vai pitäisikö mahdollisesti saada porata viereisen puiston alle?

Entä kuka päättäisi, mikä puistoa ympäröivistä taloyhtiöistä saisi oikeuden porata viheralueen alle? Tai kotikadun alle?

Teknisesti puiston tai katualueen alle on mahdollista porata vinoon taloyhtiön tontilta.

”Olisi hassua jättää ottamatta käyttöön maalämpöä uusiutuvana energiana, mutta on tietenkin kysymys, kuka omistaa maan lämmön”, sanoo geoenergian johtava asiantuntija Teppo Arola Geologian tutkimuskeskuksesta (GTK).

Remontti osattava mitoittaa oikein

Jos usea vierekkäinen taloyhtiö haluaa siirtyä maalämpöön, on oltava tarkkana, etteivät maalämpökaivot ole liian lähellä toisiaan. Kyse on Arolan mukaan vastaavasta ilmiöstä kuin ettei uusi vesikaivo saa kuivattaa naapurin kaivoa.

”Riski on olemassa, ja siksi maalämpöremontti pitää osata mitoittaa oikein”, Arola sanoo.

GTK on paraikaa antamassa Helsingin kaupungille lausuntoaan siitä, voisiko Helsingissä porata maalämpökaivoja viheralueiden ja katujen alle.

Mahdotonta ei ole saada maalämpöä ahtaille tonteillekaan. Ellei mahdu poraamaan kuutta runsaan 300 metrin kaivoa, pitää Arolan mukaan porata vähemmän reikiä ja syvemmälle.