Kokeile kuukausi maksutta

Rakennusalaa kiusaava osaajapula uhkaa paheta – silti 19 prosenttia valmistuu ammattikoulutuksesta kortistoon

Rakennusalan osaajapula ei hellitä Suomessa vaan pahenee, ennakoi Rakennusteollisuus RT:n osaamistarveselvitys.

Työvoimapula rakentamisessa ei ainakaan helpota lähitulevaisuudessa.

Selvityksen perusteella 76 prosenttia yrityksistä arvioi työvoiman tarpeen kasvavan jatkossa. Noin kolmannes arvioi sen kasvavan merkittävästi.

”Tulevaisuudessa rakennusalan tarvitseman työvoiman osuus työvoimasta kasvaa entisestään, sillä kaupungistuminen, kasvava korjausrakentamistarve ja rakennetulle ympäristölle asetetut kestävyystavoitteet tuovat rakentajille töitä”, RT:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Lauri Pakkanen sanoo.

Rakennusalan yrityksistä yhdeksän kymmenestä kokee, että avoimiin työpaikkoihin on tulijoita. Oikeanlaatuista ammattiosaamista on kuitenkin liian harvalla. Syytä tilanteeseen nähdään niin hakijoiden työkokemuksessa, koulutuksessa kuin odotuksissakin.

Vastaajista lähes 70 prosenttia piti osaavan työvoiman rektytoimista melko tai erittäin vaikeana.

Rakennusteollisuus RT teetti yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa selvityksen rakennusalan osaamistarpeista. Innolink Research Oy:n toteuttamaan selvitykseen liittyi kysely, johon vastasi 459 rakennusteollisuuden yritysten edustajaa 382 yrityksestä.

Suuri osa valmistuu työttömäksi

Tällä hetkellä Suomesta ei yritysten mukaan löydy riittävästi rakennusalan osaajia. Siksi katse kääntyy ulkomaille.

”Suurin osa ulkomaista työvoimaa käyttävistä sanoo suoraan, että kyse ei ole palkkatasosta, vaan kotimaisia osaajia ei ole tarjolla riittävästi, tai heiltä puuttuu tarvittavaa osaamista”,  Pakkanen sanoo.

Toisaalta Pakkasen mukaan ammattikoulutuksesta valmistuneista 19 prosenttia jää suoraan työttömiksi. Työttömien määrä on kuitenkin pienentynyt.

”Alalla on valtavasti työpaikkoja tarjolla. Ei saa olla mahdollista, että tällainen määrä jää suoraan työttömiksi”, hän sanoi selvityksen julkistamiswebinaarissa tänään perjantaina.

Selvityksen vastaajien mielestä tärkeimpiä syitä siihen, miksi yritys ei palkkaisi vastavalmistunutta, ovat muun muassa työnhakijan työhaluttomuus tai osaamisvajeet. Puutteellinen kotimaisten kielten taito jäi arvioissa hännille.

Pakkanen sanoi selvityksen julkistustilaisuudessa, että osaajapulaan ei ole onnistuttu vastaamaan riittävästi koulutustarjonnan lisäämisellä tai erilaisilla hankkeilla. Toimilla ei päästy kiinni juurisyyhyn, eli miksi kaikki alalle valmistuvat eivät työllisty.

Osaajapulaan ei ole riittävästi vastattu hankkeilla

Selvityksen mukaan yritykset haluaisivat lisätä konkreettista yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Yritykset ovat valmiita esimerkiksi lisäämään harjoittelu- ja oppisopimuspaikkojen määrää.

”Alan työtehtävät ovat lisäksi yhä mielenkiintoisempia ja monipuolisempia, ja palkat ovat viime aikoina nousseet eniten rakennusalalla”, Pakkanen sanoo.

Silti jopa joka viides alan työpaikka jää täyttämättä. Rakennusalan osaajapula on ollut Pakkasen mukaan Suomessa selvästi kärjistyneempi kuin muissa EU-maissa jo 20 vuoden ajan.

RT ehdottaa muutoksia koulutuksen sisältöihin

Osaamisvajeen ratkaisuksi RT ehdottaa selvityksen pohjalta koulutus- ja opetusresurssien lisäämistä sekä koulutuksen sisältöjen muokkaamista.

”Noin 80 prosenttia RT:n kyselyyn vastanneista painottaisi työelämä- sekä yhteistyö- ja johtamistaitoja kaikilla kouluasteilla, ja tarvittaessa jopa teknisten valmiuksien kustannuksella”, Lauri Pakkanen sanoo.

Hän muistuttaa, että ala kuitenkin muuttuu ja kehittyy jatkuvasti, joten osaamistarvekin elää.

Pakkanen huomautti myös, että rakennusmestarikoulutusta pitäisi laajentaa. Se tarjoaisi ammatillisen koulutuksen omaaville tilaisuuden vahvistaa osaamistaan ja edetä urallaan.

Jutun otsikkoa muokattu.

Juttua muokattu lisäämällä Lauri Pakkasen kommentteja webinaarista.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Rakennusalaa kiusaava osaajapula uhkaa paheta – silti 19 prosenttia valmistuu ammattikoulutuksesta kortistoon”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat