Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan arvotalon julkisivuremontti etenee sujuvasti ohikulkijoita ja asukkaita häiritsemättä

Grönqvistin talon julkisivuremontti sai lokakuussa ensimmäisen palkinnon Helsingin kaupungin järjestämässä katutyömaakilpailussa. Voitto tuli isojen kiinteistötyömaiden sarjassa. Valintaperusteita olivat muun muassa työmaan huomaamattomuus ja käyttäjien haittojen ennakoiva minimointi.

Työmaa on naamioitu Grönqvistin taloa mallintavalla näköispeitteellä. Kuva: Liisa Takala.

Pohjois-Esplanadin puoleisen julkisivun peittää kankainen näköispeite, johon on painettu mallinnettu kuva remontoitavan Grönqvistin talon julkisivusta. Taidolla naamioitu työmaa ei juurikaan näytä työmaalta. Telineitä ja varastoja on piilotettu lisäksi maalattujen vanerilevyjen sisäpuolelle.

Tämän uusrenessanssia edustavan massiivikivitalon on suunnitellut 1800-luvun loppupuolella arkkitehti Theodor Höijer ja koristeet on laatinut kuvanveistäjä Karl Magnus von Wright.

Katutyömaapalkinnon saivat julkisivu-urakasta vastannut Etelä-Suomen Julkisivupalvelu oy ja kiinteistön omistava Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Yksi valintaperusteista oli se, että hyvin järjestetyn fasadin takana on onnistuttu tekemään häiritsevätkin työvaiheet ennakkoon suunnitellen ja asukkaat huomioiden.

”Mitä viihtyisämpänä kaupunkitila pidetään, sitä houkuttelevampia kiinteistötkin ovat”, Ilmarisen projektipäällikkö Teemu Leinonen perustelee kiinteistönomistajan kiinnostusta osallistua kilpailuun ja panostaa työmaahan.

Hän korostaa, että kyse on kiinteistön omistajan, käyttäjien ja urakoitsijan välisestä yhteistyöstä. Työmaan huomaamattomuus on tärkeintä, ja se tarkoittaa myös sujuvuutta sekä haittojen minimointia.

”Tässä kohteessa jouduttiin onneksi uusimaan vain muutama kipsikoriste”, Janne Paaso (oik.) kertoo. Taustalla Aivar Verk. Kuva: Liisa Takala.

Kluuvikadun puoleinen julkisivu on saatu jo korjattua, ja eniten töitä on meneillään Pohjois-Esplanadin puolella. Julkisivua paikkarapataan ja maalataan sekä ikkunoita kunnostetaan. Fabianinkadun puoleinen julkisivu on uusittu 1990-luvulla, ja se vaatii vähemmän korjauksia.

Kohteen vastaava mestari Janne Paaso kertoo, että julkisivuja pyritään korjaamaan vanhaa kunnioittaen. Vesisade voi esimerkiksi tehdä herkästi koloja ja reikiä kipsikoristeisiin, mutta tässä kohteessa valtaosa korjauksista on pystytty tekemään paikan päällä ja vain muutama kipsikoriste on jouduttu uusimaan.

”Yleisesti toivoisin kiinteistönomistajien ymmärtävän, että julkisivuja pitää huoltaa säännöllisesti.”

Paasokin pitää kilpailua hyvänä asiana, koska se kannustaa alan toimijoita toteuttamaan työmaita, jotka näyttävät hyviltä, ovat siistejä ja rikastuttavat kaupunkikuvaa.

”Jos julkisivutyömaat päätetään tehdä viimeisen päälle niin, että kaikki varastot ja työskentelypisteet ovat ummessa eikä työmaalle pääse kukaan ulkopuolinen, se lisää turvallisuuttakin. Paikat pysyvät helpommin siisteinä, ja telineiden alle muodostuu eräänlainen sateensuoja, jonka alla ihmiset voivat pysähtyä katselemaan liiketilojen näyteikkunoita.”

kkunat ovat Harri Junnosen (vas.) ja Jari Honkasalon mielestä ikäisekseen hyvässä kunnossa. Kuva: Liisa Takala

Arkkitehti on valinnut väritutkimuksen perusteella julkisivuun värit, ja kaupunginmuseon edustaja on käynyt katselmoimassa värimalleja useaan otteeseen. Samoja sävyjä on käytetty näköispeitteessä, joka on levitetty telineiden ja sääsuojan päälle tiukaksi paketiksi. Lisäksi jalkakäytävän yläpuolella oleva katto on tiivistetty vedenpitäväksi, jottei jalankulkijoiden päälle pääsisi valumaan vettä.

Työnjohtaja Aivar Verkin tehtävänä on varmistaa, etteivät työntekijät pääse levittäytymään työmaalle varatun alueen ulkopuolelle, työmaa pysyy siistinä ja työvaiheet tehdään oikein.

”Tähän asti kaikki on sujunut hyvin, vaikka aina ei ole mahdollista välttää häiriöitä. Niihin pyritään varautumaan hyvissä ajoin yhteistyössä eri osapuolten kanssa”, hän kertoo.

Yhteistyön ja osaamisen merkitystä ei voi Janne Paason mielestä korostaa tällaisessa hankkeessa liikaa. Suurimmat hankaluudet tulevat logistiikan puolelta, koska kohde sijaitsee vilkasliikenteisessä paikassa ja pysäköintipaikat ovat kortilla. Aliurakoitsijoiden kanssa on sen vuoksi sovittu, että töitä tehdään joustavasti.

”Etenkin työmaan aloitus ja lopetus ovat kuormien purkuineen vaativia vaiheita”, hän kertoo.

Kipsikorjaaja Sander Mittenbritt työstää uutta palaa irronneen tilalle. Kuva: Liisa Takala

Haastatteluhetkellä suunnitellaan telinepurkua. Se pitää saada onnistumaan ilman häiriöitä tiukassa aikataulussa, koska kohteessa sijaitsee Hotelli Kämp eikä yöllä voi työskennellä. Päivälläkin se on vaikeaa, kun telineiden alla kulkee ihmisiä.

”Todennäköisesti telineiden purut tehdään kello 5–9 aamulla, jonka jälkeen ne on vietävä heti pois ja katu pitää pestä puhtaaksi ennen kuin liikkeet aukeavat.”

Hän toivoisi kaupungilta lisää joustoa lupaprosesseihin, jotta työt etenisivät sujuvammin.

”Olisi hyvä, jos lupia ei tarvitsisi hakea aina uudestaan esimerkiksi silloin, jos kuorma olisi helpompi purkaa hieman eri paikassa kuin mihin lupa on alun perin haettu – etenkin jos työ tehdään sellaisena ajankohtana, että siitä ei ole häiriötä kenellekään.”

Helsingin kaupunki käynnisti vuonna 2018 laajan pormestarivetoisen hankkeen, jonka tavoitteena oli vähentää katutöiden haittoja. Aalto-yliopiston Toimivat katuhankkeet -tutkimuksessa vuonna 2019 tekemän kyselyn mukaan peräti 60 prosenttia paikallisista asukkaista koki katutöiden aiheuttavan erittäin paljon tai paljon haittaa.

Tilannetta on yritetty korjata monin eri tavoin. Nyt ensimmäistä kertaa järjestetyssä Helsingin katutyömaakilpailussa oli näkökulmana se, miltä työmaa näyttää ulkopuolisen silmin – eli onko se siisti, miten hyvin työmaajärjestelyt on toteutettu ja miten hyvin on onnistuttu vuoropuhelussa kaupungin asukkaiden kanssa.

Ehdotuksia parhaista työmaista pyydettiin asukkailta, ja arviointiin osallistuivat paitsi asukkaat ja muut käyttäjät myös kaupungin laaduntarkkailijat, jotka olivat toista kesää havainnoimassa työmaita. Raadissa olivat mukana Wicom, Helen, Helsingin kauppakamari, HSL ja HSY, Infra ry, Invalidiliitto, Ilmarinen, Rakli ja Helsingin kaupunki.

Tekninen johtaja Kari Pudas Helsingin kaupungilta kertoi palkintojenjakotilaisuudessa, että kehitteillä on esimerkiksi ohjeistusta ja koulutusta asukkaiden kokemasta työmaahaitasta ja keinoista vähentää sitä.

Ympäristöministeriölle on esitetty kaupungin taholta toive lainsäädäntömuutoksesta, jonka myötä kaupunki voisi edellyttää työmaajärjestelyjä ja työmaiden aikataulujen yhteensovitusta.

Fakta

  • Tilaaja: Kiinteistö oy F.W. Grönqvist Ab c/o Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
  • Pääurakoitsija: Etelä-Suomen Julkisivupalvelu oy
  • Keskeiset erikoisurakoitsijat: Groma oy (ikkunoiden kunnostus) ja Uudenmaan Telinekeskus oy (telineurakoitsija)
  • Keskeiset suunnittelijat: Vahanen oy (pää- ja rakennesuunnittelu), Petapi (rakennusten värisuunnittelu) ja Futudesign oy (telineiden fasadin suunnittelu)
  • Valvonta ja projektinjohto: Suomen Talokeskus oy
  • Aikataulu: 1.6.–31.12.2021

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan arvotalon julkisivuremontti etenee sujuvasti ohikulkijoita ja asukkaita häiritsemättä”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat