Palkinnon saa arkkitehtonisesti korkeatasoinen sekä terästä ja muita metalleja rakentamisvaiheessa oivaltavasti hyödyntänyt rakennushanke. Riippumaton palkintolautakunta, jonka puheenjohtajana toimi tänä vuonna arkkitehti Pekka Salminen PES-Arkkitehdeista, valitsi Teräsrakenneyhdistykselle lähetettyjen ehdotusten joukosta voittajan.
Korkeatasoisessa kilpailussa myönnettiin myös kunniamaininta, jonka sai Ylivieskan uuden kirkon kellotapuli.
”Helsinki-Vantaan lentoasema on rakentunut 1960-luvulta alkaen vaiheittain laajeten. Kokonaisuus ei viime aikoina ole enää ole ollut selkeä käyttäjien näkökulmasta. Uuden sisäänkäyntirakennuksen myötä tilanne muuttuu kirkkaaksi: keskellä lentoasema-aluetta on tunnistettava sisäänkäyntirakennus, jossa on lähtöaula check-in-toimintoineen sekä saapuvien matkustajien palvelut”, terminaali 2:n laajennuksen pääsuunnittelija, arkkitehti Juho Grönholm Arkkitehtitoimisto Alasta kertoo.
Uusi rakennus on samanaikaisesti myös matkakeskus, jossa kaikki matkustusmuodot laivoja lukuun ottamatta kohtaavat. Matkustajapolut niin junasta, busseilta, pysäköintilaitoksista kuin taksista turvatarkastuksen läpi porttiodotusalueelle ovat tasa-arvoisia, helposti hahmotettavia ja mahdollisimman suoraviivaisia.
”Kun uusi rakennus liittyy vanhaan terminaaliin 2, on terminaalin 2 uudisosassa käytetty perinteistä ratkaisua, jossa lähtevät ja saapuvat päävirrat erotetaan eri kerroksiin. Uusi laajennusosa ja vanha terminaalirakennus yhdistyvät toisiinsa sinisen laatikkomaisen rakennusosan avulla. Yhdistävän osan ylemmällä tasolla on lähtevien matkustajien turvatarkastusalue ja alemmalla saapuvien matkustajien matkatavaranluovutusaula sekä tullin tilat.”
Lentoasemilla katotkin ”lentävät”
Grönholmin mukaan arkkitehdit ovat vuosikymmeniä pyrkineet ilmaisemaan keveyttä ja lentämistä lentoasemahallien katoilla. Helsingissäkin vanhempien rakennusosien katot ovat tektonisia, kevyen oloisia ja lennokkaita. Uuden lähtöaulan katto leikittelee keveydellä, mutta poikkeuksellisesti myös raskaudella. Toiminnallisestikin perustellut pitkät jännevälit ja sisääntulokatoksen uloke saavutetaan teräsrakenteilla.
Lähtöaulan katto on paksu, sillä rakenteiden lisäksi katto on syönyt sisäänsä ilmastointikonehuoneet. Katon paksuus on havaittavissa niin julkisivuissa kuin lähtöaulan keskellä kattoikkunan syvässä kauluksessa. Raskaan katon alapinta on kuitenkin plastisesti muotoiltu ja se näyttää lentävän.
”Se uhmaa arkijärkeä kuten näky ilmaan nousevasta jumbojetistä. Taidokkaat teräsrakenteet on pääosin piilotettu valmiissa lähtöaulassa. Katon alapinta on suomalaista kuusta. Aaltoileva muoto rakentuu tasaisista, kaareviin muotoihin leikatuista puulevyistä. Levyjen reunat piirtävät korkeuskäyriä. Katto on siis kuin ylösalaisin roikkuva kolmiulotteinen kartta. Sen muodot johdattavat matkustajien katseet kohti matkan suuntaa, taivasta kiitoteiden päällä.”
Kaupungista päin lentoasemalle tullessaan matkustajan on jo taksin ikkunasta mahdollista havaita sininen turvatarkastusalue, joka liittää uuden rakennuksen vanhaan terminaaliin. Saapuva matkustaja puolestaan kohtaa tullin läpi maahan tullessaan ensimmäisenä siirtolohkareita ja vapaamuotoisen corten-teräksisen istutuskaukalon elävine puineen ja pensaineen.
”Viheraihe pyrkii yhdistämään suomalaisen luonnon aasialaiseen puutarha- ja bonsai-taiteeseen. Myös lähtevät matkustajat näkevät puut ja pensaat lähtöaulan lattian suuresta vinoneliön muotoisesta aukosta alas katsoessaan. Saapuvat matkustajat pääsevät taas näkemään aukosta yläpuolellaan lähtöaulan puisen katon sekä palan taivasta kattoikkunasta.
Tässä hankkeessa on pyritty palauttamaan lentomatkailuun seikkailun ja romantiikan tunnelmaa. Lentoasema voi olla suurten tunteiden näyttämö, jossa itketään ja nauretaan”, Grönholm kertoo.
Vinoneliönmuotoiset pilarit näyttävät hoikilta
Peikon asennettuna toimittama rakennuksen teräsrunko on toteutettu pääosin betonitäytteisin teräsliittopilarein ja deltapalkein. Poikkeuksen muodostaa lähtevän liikenteen aula, jossa vinoneliön muotoiset teräsliittopilarit kannattelevat jänneväliltään 48 metrin ristikkorakennetta. Lähtöaulan keskellä on noin 40×13 metrin kokoinen lasikatollinen alue, oculus.
Rakennuksen ulkopuolelle on tehty teräsrakenteinen ulokelippa, jonka jänneväli on maksimissaan 20 metriä. Deltapalkkien kokonaispituus on noin 3,9 kilometriä ja muita teräsrunkorakenteita rakennuksessa on yhteensä noin 2 400 tonnia.
Vuoden Teräsrakenne 2021 -palkinto myönnettiin keskiviikkona Teräsrakenne-päivässä ja sen saivat rakennuttaja Finavia, arkkitehtisuunnittelusta vastannut Arkkitehtitoimisto ALA, päärakennesuunnittelija Ramboll Finland, allianssiurakasta vastannut SRV sekä teräsrunkorakenteet valmistanut ja asentanut Peikko Finland.
Rungon lisäksi hankkeessa on käytetty paljon terästä julkisivuissa ja täydentävissä rakenneosissa. Kevytjulkisivuissa on yli sata tonnia Sarmaplanin suunnittelemia ja Aulis Lundellin toimittamia teräksisiä termorankoja. Oculuksen lasikaton ja Terminaali 2:n lasijulkisivujen teosta on vastannut Nordec. TPE Turun Pelti ja Eristys on tehnyt esimerkiksi uuden kehäratayhteyden julkisivut lasiseinineen ja metalliverhoiluineen, kehäratayhteyden sisäverhoilut, kehäradan ja pysäköintitalon välisen katoksen rakenteet sekä huoltopihan rakenteet.
Kunniamaininta Ylivieskaan
Kunniamaininnalla palkittu Ylivieskan uuden kirkon kellotapuli muodostaa yhdessä uuden kirkon kanssa näkyvän maamerkin Ylivieskaan ja Kalajokilaakson kulttuurimaisemaan.
Arkkitehtitoimisto K2S:n suunnittelema ja Nordecin valmistama uusi kellotapuli sijaitsee tulipalossa tuhoutuneen kirkon sisäänkäynnin kohdalla ja palauttaa kellojen soinnin niiden alkuperäiselle paikalleen.
Tapulin hahmo on veistosmainen, päädyiltään terävän kolmion muotoinen ja lappeiltaan suora. Materiaaliksi valikoitui aikaa kestävä, kauniisti patinoituva corten-teräs. Yksiaineisuus, geometria sekä verhoilun yksityiskohdat liittävät tapulin osaksi uuden kirkon kokonaisarkkitehtuuria.
Valinnan Vuoden Teräsrakenne -palkinnon voittajasta tekee riippumaton palkintolautakunta, johon nimittävät jäseniä muun muassa SAFA, RIL ja RIA, ja jonka puheenjohtaja edustaa edellisvuoden voittajan arkkitehteja. Viime vuonna palkinto myönnettiin Fuzhoun kulttuurikeskukselle.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Jälleen uusi palkinto: Helsinki-Vantaan terminaali 2:n laajennus on Vuoden Teräsrakenne”