Juomavesidirektiivi ohjaa parempaan riskinhallintaan

EU:n uusi juomavesidirektiivi koskee sekä uusia ja korjattavia rakennuksia että vesijohtojärjestelmiä. Tavoitteena on parantaa juomaveden laatua ja vähentää kiinteistöjen lämminvesijärjestelmistä aiheutuvia ongelmia Euroopassa.

Tulevaisuudessa kaikissa rakennuslupaa vaativissa korjaushankkeissa on arvioitava riskejä, joita kiinteistön vesijärjestelmä voi aiheuttaa talousveden laadulle.

Rakennustuotteille on olemassa jo vapaaehtoinen tuotehyväksyntä, mutta esimerkiksi rautakaupan hyllyltä saattaa löytyä tuotteita, joita ei ole testattu lainkaan. Tulevaisuudessa kaikille materiaaleille, joista valmistetaan veden kanssa kosketuksissa olevia tuotteita, on tulossa yhteiseurooppalaiset hygieniavaatimukset.

”Veteen ei saa tulla hajua, makua, väriä eikä mikrobien kasvua lisääviä tai kemiallisia aineita, jotka ovat terveydelle haitallisia”, neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo.

Rakentajia helpottanee se, että veden kanssa kosketuksissa oleviin tuotteisiin on tulossa selvä merkintä, joka kertoo, täyttääkö tuote terveydelliset vaatimukset. Komissio antaa Rapalan mukaan viimeistään vuosien 2024–2025 aikana listan niistä materiaaleista, joita saa tuotteiden valmistuksessa käyttää, ja miten niitä testataan.

”Näitä merkittyjä tuotteita alkaa näkyä markkinoilla aikaisintaan vuonna 2026”, hän arvioi.

Direktiivi astui voimaan vuoden alussa

Juomavesidirektiivi astui voimaan tämän vuoden alussa, ja se on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä 12.1.2023 mennessä, eli aikaa on reilu vuosi. Riskinarviointiin ja -hallintaan liittyviä vaatimuksia onkin tulossa nopealla aikataululla koko vedenjakeluketjulle, aina vedenotosta hanaan asti.

Muun muassa kaikissa rakennuslupaa vaativissa korjaushankkeissa on tehtävä suunnitteluvaiheessa arvio niistä riskeistä, joita kiinteistön vesijärjestelmä voi aiheuttaa talousveden laadulle.

”Pysyykö esimerkiksi vesi riittävän lämpimänä lämminvesipuolella ja riittävän kylmänä kylmävesipuolella, jotta legionellabakteerien kasvu voidaan estää?” Jarkko Rapala havainnollistaa.

Legionella on vaarallinen hengitystietauti, joka leviää tyypillisesti suihkussa syntyvien aerosolipisaroiden välityksellä. Rapala suosittelee sen vuoksi pesuveden lämpötilan seurantaa kiinteistöihin.

”Esimerkiksi maalämmön ongelmaksi on tunnistettu, ettei se välttämättä nosta pesuveden lämpötilaa riittävän korkeaksi – eikä sekään riitä, että veden lämpötilaa nostetaan silloin tällöin.”

Jäsenmaiden on lisäksi tunnistettava ne rakennukset, joissa iso määrä ihmisiä voi altistua vedelle. Niitä voivat olla muun muassa sairaalat, terveyskeskukset, rangaistuslaitokset, leirintäalueet, majoitustilat, urheiluhallit ja virkistyskäyttöön tarkoitetut tilat.

Näistä rakennuksista valitaan kansallisesti sopivimmat, ja mikäli esimerkiksi olosuhteet legionellabakteerien kasvulle ovat suotuisat, niiden pitoisuutta pitää seurata kiinteistön vesijärjestelmistä.

Euroopan komissiolle pitää ilmoittaa saadut tulokset ja tehdyt korjaavat toimenpiteet kootusti, mukaan lukien lista korjaavista toimenpiteistä. Vesijärjestelmien riskinarviointi on oltava tehtynä näistä rakennuksista viimeistään tammikuussa 2029.

Direktiivi tuo riskinarvioinnin ohella paljon muitakin vaatimuksia: Esimerkiksi suurimmille vesilaitoksille tulee velvollisuus arvioida, kuinka paljon vettä vuotaa putkistoista maahan. Kaikkien vedenkäyttäjien tulee saada vuosittain tietoja talousveden laadusta ja hinnasta.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Juomavesidirektiivi ohjaa parempaan riskinhallintaan”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat