Kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa asukkaiden tapoihin liikkua. Muuttamalla katu yksisuuntaiseksi tilaa vapautuisi kävelijöiden, pyöräilijöiden ja sähköpotkulautailijoiden käyttöön.
”Arkkitehdit tekivät pyynnöstämme monia erilaisia skenaarioita ja arvioivat niiden hyviä ja huonoja puolia. Esimerkiksi yhdessä hahmotelmassa liikenne säilytettiin kaksisuuntaisena, mutta silloin kävelijöille ja liike-elämälle varattuun tilaan ei olisi ehdotuksessa saatu parannusta”, Voi Technologyn maajohtaja Reetta Alastalo kertoo tiedotteessa.
”Analyysin perusteella arkkitehdit päätyivätkin suosittelemaan kadun muuttamista yksisuuntaiseksi. Silloin kadulle mahtuisivat uudet pyörätiet, lisää tilaa kävelijöille ja liikkeille sekä pysäköintitelineet sähköpotkulaudoille. Suunnitelmassa on lisäksi määritelty paikkoja autojen pysäköintiin ja pysäytyspaikkoja tavaroiden toimittamiseksi. Autoliikenteen yksisuuntaistaminen mahdollistaa kaikki nämä parannukset.”
Jaja Architects -arkkitehtitoimistossa liikennesuunnittelusta vastaavan Robert Martinin mukaan yksi este uusien liikennemuotojen omaksumiselle on kaupunkien autokeskeinen ajattelutapa.
”Monet sähköpotkulautoihin ja pyöräilyyn liittyvät ongelmat johtuvat siitä, ettei kaupungeissa ole annettu niille tilaa. Ilman omia kaistoja ja turvalliseksi koettuja väyliä pyöräilijät ja sähköpotkulautailijat ajavat jalkakäytävillä, mikä aiheuttaa ongelmia jalankulkijoiden ja erityisryhmien, kuten näkövammaisten ja liikuntaesteisten keskuudessa”, Martin sanoo.
“Vanhojen kaupunginosien kaduilla on yleensä tilanpuutetta, ja siksi päättäjien on pohdittava, ovatko kadun varrella sijaitsevat pysäköintipaikat julkisen tilan tarkoituksenmukaisinta käyttöä. Jos kaupungit todella haluavat edistää hiilineutraalia liikennettä, niiden on edistettävä uudenlaista suunnittelua, jossa keskitytään monimuotoiseen liikennesuunnitteluun yhden liikennemuodon suosimisen sijaan”, Martin muistuttaa.
Korkeavuorenkadun vaihtoehtoisessa hahmotelmassa pyöräteille on saatu tilaa kadun molemmin puolin, kun autojen pysäköintitilasta on karsittu ja autoliikenne muutettu yksisuuntaiseksi. Samalla vapautuu tilaa myös kahviloiden ja ravintoloiden terasseille, joita moni toivoo kaupunkien keskustaan lisää.
”Kaupunkisuunnittelussa kannattaa ottaa huomioon se, että ihmisten liikkumistavat ovat voimakkaassa muutoksessa. Helsingissä enää vain kolmannes 18–19-vuotiaista hankkii ajokortin, mikä on puolet maan keskiarvosta. Tämä voi johtaa siihen, että yhä useammalla ei enää tulevaisuudessa ole omaa autoa. Siksikin pääkaupunkiseudun tiiviitä kaupunkikeskustoja kannattaa miettiä uudelleen”, Alastalo kannustaa.
Laajentuva sähköpotkulauta- ja sähköpyörävuokrausyritys Voi toivoo korvaavansa miljardi automatkaa seuraavan 9 vuoden aikana. Yritys on sitoutunut olemaan ”hiilipositiivinen” vuoteen 2030 mennessä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Helsingin Korkeavuorenkatu voisi näyttää tältä, jos katuja ei suunniteltaisi vain autoilun ehdoilla”