Suomeen tuodaan Kiinasta tonnikaupalla kiveä joka vuosi – Kotimainen kivi olisi tutkimuksen mukaan halvempaa, jos päästöt laskettaisiin mukaan

Suomen luonnonkiviteollisuuden yritysten etujärjestö Kivi ry arvioi, että suomalaisen kiven käyttö on yksi keino pienentää julkisten rakennushankkeiden päästöjä.

Suomeen tuodaan vuosittain kymmeniätuhansia tonneja kiviainesta Kiinasta, vaikka kiveä tuotetaan runsaasti kotimaassakin. Kuva kalliolouhokselta Espoon Kulmakorvessa keväällä 2020. Kuva: Heidi Piiroinen / HS

Vuosien varrella mahdollisimman kustannustehokkaiksi hiotut logistiikkaketjut ovat tuoneet maailmankaupan siihen pisteeseen, että järjettömältäkin kuulostavia asioita on taloudellisesti järkevää kuljettaa maailman toiselle puolelle.

Ympäristön kannalta kaiken rahtaaminen kymmenientuhansien kilometrien päästä ei kuitenkaan ole järkevää. Voihan maailman ääristä tuoda halutessaan mitä vain, vaikka kiviä.

Taloustutkimuksen tuore tutkimus muistuttaa, että juuri näin Suomessa tehdään: Suomeen tuotiin Kiinasta 66 500 tonnia kiviainesta vuonna 2019.

Tutkimuksen mukaan Suomen julkisissa hankinnoissa käytetään kiinalaista kiveä todennäköisesti siksi, että se on suomalaista kiveä halvempaa. Kotimaisen kiven vientihinta on tullitilastojen perusteella tehtyjen laskujen mukaan 10 prosenttia kovempi kuin ulkomaisen kiven tuontihinta.

Tutkimuksen rahoitti Suomen luonnonkiviteollisuuden yritysten etujärjestö Kivi ry. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Sini Laine toteaa, että hankintalaki painottaa kilpailutuksissa hintaa.

”Me haluamme tuoda esiin, että suomalaisen luonnonkiven käytöllä on työllistävä vaikutus. Jäsenyrityksemme sijaitsevat usein maakunnissa ympäri Suomea ja ovat melkoisia työllistäjiä siellä. Toki ne myös maksavat veronsa Suomeen.”

Suomalaisen kiven käytöstä tulisi tutkimuksen mukaan halvempaa kuin kiinalaisen kiven käytöstä, jos kotimaisissa hankkeissa otettaisiin huomioon kiinalaisen kiven tuonnista syntyvät ilmastovaikutukset ja suomalaisen kiven tuotannon työtulovaikutukset.

Lopputulokseen päästiin selvittämällä meriliikenteen laskennalliset päästöt, kun kiviä kuljetetaan Kiinasta Suomeen. Toistaiseksi laskelma on teoreettinen, sillä meriliikenteen päästöt eivät ole päästökaupan piirissä. Euroopan unioni on tosin laajentamassa päästökauppaa meri­liikenteeseen.

Laine sitoo kotimaisten rakennusmateriaalien käytön Suomen ilmastotavoitteisiin.

”Tässä tutkimuksessa esitetään yksi yksinkertainen tapa julkisen rakentamisen päästöjen pienentämiseen. Rakennusmateriaalien tuotanto on yksi suuri päästöjen aiheuttaja koko maailmassa. Me tarjoamme tässä helpon tavan vähentää päästöjä.”

Laine nostaa esiin Espoon ja Vantaan kaupungit. Hänen mukaansa esimerkiksi Espoossa on pilottityömaita, joissa materiaalien ja työkoneiden käyttöä on mietitty hyvin tarkkaan.

”Suomessa ei vielä hirveästi ole sähkökäyttöisiä työkoneita. Näiden työkoneiden päästöjä voidaan kompensoida sillä, että rakennusmateriaali otetaan lähempää. Eli esimerkiksi Espooseen on tuotu kiveä Loimaalta Kiinan sijaan.”

Suomalaisen luonnonkiven vienti pieneni huomattavasti 2010-luvun aikana sekä euromääräisesti että kivitonneissa.

Laineen mukaan kehityksen taustalla ovat markkinoille tulleet suuret maat, kuten Kiina ja Intia.

”Kiinan louhoksissa pystytään tuottamaan Suomeen verrattuna valtava määrä raakakiveä, mikä vaikuttaa markkinatilanteeseen.”

Tutkimuksen tietojen mukaan Suomessa louhittiin vuonna 2019 kiveä 207 000 tonnia. Kiinasta Suomeen tuodut 66 500 tonnia ovat siis tästä vajaa kolmannes.

Sen sijaan luonnonkiven käyttöä Suomessa ei Laineen mukaan tilastoida. Hän kuitenkin arvelee, että kotimaista luonnonkiveä käytettäisiin Suomessa 100 000–150 000 tonnia vuodessa.

Ulkomaisen tuontikiven käytöstäkään ei ole tilastoja, mutta Laine arvelee sen liikkuvan samassa mittaluokassa.

Aikoinaan Suomi oli luonnonkiven viennin kärkimaita koko maailmassa. Laineen mukaan Suomi ei ole pudonnut vientimaiden listalla ”ihan hirveästi” mutta aivan kärki­kahinoissa se ei enää ole.

Laine kertoo, että Suomesta viedään tarvekiveä eniten Kiinaan mutta luonnonkivituotteiden vientiä on tyypillisesti ollut myös Ruotsiin ja Tanskaan. Lisäksi kiveä viedään jonkin verran Italiaan, Espanjaan ja Puolaan.

Suomalaisella luonnonkivellä on myös historiallinen vientisuhde Pietarin alueelle.

”Pietarin alueen vanhat rakennukset ja sillat on melkein poikkeuksetta tehty suomalaisesta graniitista”, Laine sanoo.

Kiviteollisuuden etujärjestö nostaa mielellään esiin kuljetuksen hiilijalanjäljen, kun vertaillaan kotimaisen ja kiinalaisen kiven käyttöä Suomessa.

Eikö suomalaisen kiven vienti muualle maailmaan tuo mukanaan aivan samat päästöongelmat kuin kiinalaisen kiven tuominen Suomeen?

”Jos kivi tulee tai lähtee samalla laivalla, kyllähän se aiheuttaa ne samat päästöt. Sitä emme kiellä. Toivomme, että logistiikkapuolelle tulisi uusia ratkaisuja, joiden avulla kuljetus olisi kaikille vähäpäästöisempää. Se olisi kaikille voitto”, Laine vastaa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Suomeen tuodaan Kiinasta tonnikaupalla kiveä joka vuosi – Kotimainen kivi olisi tutkimuksen mukaan halvempaa, jos päästöt laskettaisiin mukaan”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat