Lisäksi se pääsee kansainväliseen valokeilaan: entisen Korson koulun rakennukset edustavat Vantaata ja Suomea EU-projektissa, jossa vanhoille rakennuksille etsitään uusia käyttötapoja.
Circular Construction In Regenerative Cities -hankkeessa (Circuit) yritetään vauhdittaa rakentamisen kiertotaloutta esimerkiksi tutkimalla, miten rakennusten käyttöikää voisi pidentää kunnostamalla tai rakennusten käyttötarkoitusta muuttamalla.
Millaiseen tarkoitukseen Korson entinen koulu sitten voitaisiin kunnostaa? Se on asia, jota Vantaalla nyt pohditaan yhdessä Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikön kanssa.
”Esimerkiksi harrastustoiminta, aikuisopetus, asumispalvelut, yhdistystoimintaan sopeutuvat tilat ja kiertotalousliiketoiminta”, listaa projektikoordinaattori Kimmo Nekkula Vantaan kaupungin ympäristökeskuksesta.
Myös rakennuksen väliaikainen jatkokäyttö on mahdollista. Eli se, että sitä käytetään johonkin muuhun tarkoitukseen muutaman vuoden ajan ja sitten puretaan.
Vaikka mitään päätöksiä koulun kohtalosta ei ole tehty, se on varmaa, että ainakaan pariin vuoteen rakennusta ei pureta.
Rakennuskokoisuudessa oleva uimahalli jatkaa toimintaansa siihen saakka, kunnes uusi valmistuu Elmon urheilupuistoon vuonna 2025. Urheiluseurat ovat saaneet luvan käyttää koulun saleja ainakin kevään ajan – mikäli koronavirustilanne sen suo.
Tyhjissä luokkahuoneissakin pidetään neljäntoista, viidentoista asteen lämpöä, jottei rakennuksen sisään tiivisty kosteutta.
”Pidimme koulussa katselmuksen syksyllä Tampereen yliopiston kanssa ja rakenteet vaikuttivat kuivilta. Sokkelit ovat hyvät, eikä vesikatto ole vuotanut. Rakentamisessa on aikoinaan käytetty vain vähän orgaanisia materiaaleja, joten se ei ole altis mikrobivaurioille”, Vantaan kaupungin toimitilapäällikkö Pasi Salo kertoo.
Koulun ilmanvaihtojärjestelmä ei vastaa nykyajan vaatimuksia, ja Salon mukaan rakennus pitää peruskorjata, jos sille keksitään uutta, pidempiaikaista käyttöä.
Rakennuksessa on kuitenkin monia tiloja, joita voi heti hyödyntää, esimerkiksi keittiö ja kotitalousluokat.
Voisiko niissä pitää vaikkapa aikuisopiston kokkikursseja?
”Koulun viereen ei pääse julkisilla liikennevälineillä, ja se ehkä estää sen käytön aikuisopistona”, Salo sanoo.
Tampereen yliopisto on laskenut kolmelle laajuudeltaan erilaiselle korjausvaihtoehdolle hiilijalanjälkivaikutukset. Vaihtoehdot ovat kevyt korjaus, keskiraskas peruskorjaus ja raskas energiakorjaus. Tutkimustulokset vaihtoehdoista tulevat julkisiksi arviolta vuoden päästä.
”Jos koulu muutettaisiin asuinnoiksi tai palveluasunnoiksi, se olisi Vantaalle siinä mielessä helppo ratkaisu, että remontin maksaisi joku muu. Rakennuksen rungon leveys kyllä mahdollistaisi esimerkiksi palveluasumisen”, Salo sanoo.
Vuonna 1959 rakennettua koulua ei ole suojeltu asemakaavassa, joten estettä sen purkamiselle ei ole.
”Ei se ruma koulu ole ja edustaa hyvin aikakauttaan. Se näyttää ihan hienolta, ei todellakaan rumenna maisemaa”, Salo sanoo.
Nykyinen asemakaava ei salli koulun muuttamista asunnoiksi.
”Jos asemakaavamuutokseen joskus päädytään, rakennuksen pitää soveltua ympäristöönsä”, Itä-Vantaan asemakaava-arkkitehti Noora Koskivaara sanoo.
Vaikka koulu purettaisiin ja kaavaa muutettaisiin, tontille siis tuskin nousee korkeita kerrostaloja.
”Näkisin, ettei korkea rakentaminen keskellä pientaloaluetta ole luontevaa”, Koskivaara sanoo.
Circuit-hankkeessa on mukana yli kolmekymmentä osapuolta, muun muassa Kööpenhaminan kaupunki, Hampurin kaupunki sekä Lontoosta ReLondon.
Suomesta hankkeessa ovat mukana HSY, Vantaan kaupunki, Tampereen yliopisto, Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus, Ramboll Finland oy ja Umacon oy.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Tyhjästä korsolaisesta koulusta voi tulla kiehtova ennakkotapaus ja paraatiesimerkki, miten vanhoille rakennuksille annetaan uusi elämä”