Yllättävä lakimuutos tekee aurinko­paneeleista monille talo­yhtiöille kannattavia

Aurinkosähköjärjestelmän invertterin mittari näyttää pyöreää nollaa, vaikka aurinko paistaa ulkona pilvettömältä taivaalta.

”Paneelit ovat lumen peitossa. Puhdistaa niitä ei pidä, koska pinta voi naarmuuntua”, Espoon Haukilahdessa sijaitsevan rivitaloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Markus Eklund sanoo.

Aurinko paistaa sydäntalvella niin matalalta, että tuotanto olisi joka tapauksessa vähäistä. Eklund on silti tyytyväinen.

Ensimmäisenä toimintavuonna paneelit tuottivat yhteensä 13 300 kilowattituntia sähköä. Sillä kattaisi vähintään puolet isonkin sähkölämmitteisen omakotitalon koko kulutuksesta.

Yhteensä 15 kilowatin tehoinen 44 paneelin aurinkovoimala asennettiin kahdeksan asunnon rivitaloyhtiön katolle osana energiaremonttia puolitoista vuotta sitten. Samalla taloyhtiö luopui kaukolämmöstä ja siirtyi maalämmön käyttöön.

”Myös vesikatto ja valaistus uusittiin, rakensimme valmiuden sähköautojen latausasemille, ja piha asfaltoitiin. Energiajärjestelmän uusiminen säästää lämmityskuluissa niin paljon, että koko remontti saatiin käytännössä kustannettua sillä säästöllä”, Eklund sanoo.

Se tarkoittaa, että asukkailta kerättävä yhtiövastike pieneni huomattavasti ja remonttia varten otettu taloyhtiölaina saadaan maksettua säästetyllä summalla takaisin noin 17 vuodessa.

Lakimuutos tunnetaan heikosti

Sähkön ja kaukolämmön kallistuessa moni taloyhtiö ja pientaloasukaskin pohtii nyt, miten energialaskua voisi pienentää. Oma aurinkovoimala voi olla osalle kannattava mahdollisuus.

Vuosi sitten tuli nimittäin voimaan heikosti tunnettu lakimuutos, joka tekee aurinkoenergian tuotannosta erityisesti taloyhtiöille huomattavasti aiempaa kannattavampaa.

Ennen lakimuutosta itse tuotettua sähköä oli mahdollista käyttää vain taloyhtiön yhteiseen sähkönkulutukseen, mikä on yleensä hyvin vähäistä. Lakimuutoksen jälkeen taloyhtiön asukkaat voivat käyttää sähköä myös omaan kulutukseensa.

”Taloyhtiön asukkaat voivat muodostaa energiayhteisön, joka voi hankkia yhdessä paneelit. Energiayhtiö hyvittää tuotannon asukkaille yhteisön itse päättämän jakotavan mukaan. Kaikkien osakkaiden ei tarvitse olla yhteisössä mukana”, johtava asiantuntija Riina Heinimäki Energiateollisuudesta kertoo.

Jotkut sähköyhtiöt tarjoavat palvelua jo nyt, mutta vuoden 2023 alusta siitä tulee pakollinen. Palvelun mahdollistaa kantaverkkoyhtiö Fingridin huomaan rakennettava niin sanottu datahub.

Hubissa tuotanto- ja kulutustiedot lasketaan ja hyvitetään automaattisesti, kun energiayhteisö on rekisteröitynyt alueensa sähköverkkoyhtiöön.

”Hyvityslaskenta parantaa kannattavuutta”

Se muuttaa pelin hengen. Aurinkosähköä on nimittäin kannattavaa tuottaa vain, jos suurimman osan pystyy itse kuluttamaan. Tuotanto painottuu kesäaikaan, jolloin sähkön kulutus on yleensä vähäisintä.

Taloyhtiössä asukkaiden jääkaapit, liedet, pesukoneet ja kenties viilennyslaitteet kuluttavat kuitenkin aina sen verran, että aurinkovoimalan tuotanto saadaan todennäköisemmin kulutettua.

”Tämä niin sanottu hyvityslaskenta parantaa kannattavuutta todella paljon, koska taloyhtiöön voidaan asentaa suurempi järjestelmä, joka on suhteessa pientä edullisempi”, sanoo kestävää kehitystä edistävän valtionyhtiö Motivan asiantuntija Teemu Kettunen.

”Taloyhtiön asukkaat voivat muodostaa energiayhteisön, joka voi hankkia yhdessä paneelit.”

Tuotetun sähkön voi myös myydä verkkoon, mutta siitä saa vain verottoman pörssihinnan vähennettynä sähköyhtiön perimällä marginaalilla.

Kaikesta ostetusta sähköstä sen sijaan maksetaan myös siirtohinta ja veroa.

Yllättävän hyvät olosuhteet aurinkotuotannolle

Vuoden päästä siirrytään myös niin sanottuun tuntinetotukseen. Se tarkoittaa, että saman tasejakson (nykyään tunnin) aikana käytetty ja tuotettu sähkömäärä lasketaan yhteen ja asiakasta laskutetaan tai hyvitetään tuon erotuksen mukaan.

Tällä hetkellä on vielä mahdollista, että aurinkosähkön tuottaja sekä ostaa että myy sähköä saman tunnin aikana, jos kulutus jakautuu tunnin ajalle epätasaisesti. Osalla sähköyhtiöistä netotus toimii jo nyt.

Netotus parantaa pientuotannon kannattavuutta. Tasejakso tosin lyhenee Heinimäen mukaan 15 minuuttiin vuoden 2023 aikana.

Olosuhteet aurinkotuotannolle ovat Suomessa yllättävän hyvät. Suotuisalle paikalle asennetut aurinkopaneelit tuottavat sähköä hyvällä teholla keväästä alkusyksyyn.

Säteilyä on Etelä-Suomessa keskimäärin yhtä paljon kuin Pohjois-Saksassa, mutta se painottuu enemmän kesään.

Asennus voi vaatia kattoremonttia

Ennen paneeliostoksille ryntäämistä taloyhtiöissä on selvitettävä tietyt perusedellytykset aurinkosähkön tuotannolle. Katon suunnalla on väliä. Jos katto on puiden, muiden esteiden tai ilmansuunnan takia varjoinen, paneeleita ei kannata asentaa.

Katon pitäisi myös olla sellaisessa kunnossa, ettei kattoremonttia ole tiedossa ainakaan lähivuosina. Paneelien irrottaminen remontin tieltä käy kalliiksi.

Markus Eklundin rivitalossa Espoossa kattoremontti tehtiin juuri ennen paneelien asentamista. Katto sopii aurinkotuotantoon loistavasti, koska suunta on suoraan etelään eikä edessä ole varjostavia puita.

”Tästä havainnosta idea oikeastaan lähti”, Eklund sanoo.

Motivan Teemu Kettusen mukaan varsinkin suuremman taloyhtiön kannattaa turvautua kannattavuuden ja järjestelmän sopivan koon arvioimisessa ulkopuolisen asiantuntijan apuun.

”Hyvä suunnittelu on kaiken a ja o. Huomioon otettavia teknisiäkin asioita on todella paljon etenkin tasakatoilla, kuten tuulikuormat, rakenteiden kestävyys ja sopiva asennustapa kullekin kattomateriaalille”, hän sanoo.

Rakennusvalvonnalta pitää myös varmistaa, mitä lupia paneelien asentaminen julkisivun puolelle kenties vaatii.

Takuu on usein 15 vuotta

Järjestelmän kannattavuuden laskeminen ei ole yksinkertaista, koska laskelma riippuu sähkön hintaa koskevista oletuksista. Kukapa niistä osaa mitään kovin varmaan sanoa.

Kerrostaloissa voidaan varovaisillakin oletuksilla päästä Kettusen mukaan jo noin 10–12 vuoden takaisinmaksuaikaan.

”Sitä voi jo pitää houkuttelevana. Järjestelmän huoltotarve on vähäinen. Paneeleille annetaan jopa 25 vuoden tehontuottotakuita. Käytännössä on tietysti vaikeata arvioida, miten kauan materiaalit lopulta kestävät”, hän sanoo.

Materiaali- ja valmistusvirhetakuu on usein 15 vuotta.

”Hyvä suunnittelu on kaiken a ja o.”

Paneelien lisäksi järjestelmän arvokas osa on invertteri eli vaihtosuuntaaja, joka muuntaa aurinkopaneelien tuottaman tasavirran sähköverkkoon sopivaksi vaihtovirraksi ja antaa samalla tietoa paneelien tuotannosta.

Invertterin voi joutua uusimaan Kettusen mukaan noin 15 vuoden kuluttua.

Omaa tuotantoa ja kulutusta voi seurata sovelluksella

Pientaloissa takaisinmaksuajat ovat yleensä pidempiä. Useimmissa pientaloissa ongelma on joka tapauksessa sähkönkulutuksen epätasaisuus ja vähäisyys kesäaikana eli silloin, kun paneelit tuottavat eniten.

Jos suuren osan tuotetusta sähköstä joutuu myymään verkkoon, investoinnin kannattavuus voi jäädä heikoksi.

”Olennaista on arvioida sähkön tulevaa kulutusta kesäaikaan. Aurinkosähkö voi olla erityisen kannattavaa, jos on iso sähkölämmitteinen talo, iso lämminvesivaraaja, käytetään paljon ilmalämpöpumppua jäähdytykseen ja kenties voidaan ladata sähköautoa päiväsaikaan”, Kettunen sanoo.

Omaa kulutusta ja tuotantoa pystyy seuraamaan yleensä kännykkäsovelluksella, mikä helpottaa käytön mukauttamista tuotantoon. Myös automaattisia kulutusta säätäviä järjestelmiä on olemassa.