Kokeile kuukausi maksutta

Garden Helsinki on kohdannut häkellyttävän paljon vastoinkäymisiä – Ukrainan tilanne tuo uusia haasteita

Helsingin IFK käynnisti ensimmäiset puheet uudesta areenasta keväällä 2008, ja vielä ollaan hyvin kaukana valmiista.

Uutta monitoimiareenaa suunnitellaan nykyisen jäähallin läheisyyteen ja osittain parkkipaikan päälle. KUVA: KAISA RAUTAHEIMO / HS

Garden Helsingin johtohahmo Timo Everi tietää, että päivämäärät, numerot ja lukemat kiinnostavat. Juuri siksi hän on haluton puhumaan niistä.

Everi välttää viimeiseen asti sanomasta, milloin suurhankkeen rakennustyöt voisivat alkaa. Vielä vähemmän hän puhuu valmiista rakennuksesta.

Ratkaisun voi jollain lailla ymmärtää.

Helsingin vanhan jäähallin läheisyyteen tulevasta areenasta puhuttiin julkisesti jääkiekkoseura HIFK:ssa ensimmäisen kerran vuonna 2008.

Pankkiiri Harri Tuohimaa oli tuolloin IFK:n puheenjohtaja, kun areenahankkeesta uutisoitiin.

”Olemme ilmoittaneet asiasta nyt julkisesti ja keskustelleet [HIFK:n] hallituksen kesken. Joitain ajatuksia on ollut”, Tuohimaa sanoi HS:ssa huhtikuussa 2008.

Pasilan suurareena (ent. Hartwall-areena) valmistui keväällä 1997. HIFK jättäytyi pois hankkeesta ja Jokerien kotipesästä.

Tarve omalle areenalle alkoi muhia, ja HIFK:n yleisönsuosio on vuosi toisensa jälkeen kertonut tarpeen olevan kaiken aikaa olemassa.

Tuohimaa osasi silloin katsoa horisonttiin, mutta tuskin hänkään tiesi tarkalleen, mitä tarkoitti lausahduksellaan.

”Ei tämä ole yhden, kahden tai kolmenkaan vuoden juttu.”

Rakennuslupa ensi vuonna?

Nyt 14 vuotta myöhemmin areenasta on kasvanut jättiareena, mutta silti kaikki suunnitelmat ovat edelleen piirustuspöydällä.

Tuohimaa muutti työn perässä ulkomaille ja siirtyi syrjään puheenjohtajan paikalta, ja Everi otti ohjat kaudella 2008–2009.

Everi lähti vauhdilla viemään hanketta eteenpäin, mutta hidasteita on riittänyt.

Milloin rakennus on ollut vähän väärässä paikassa, milloin liian iso, milloin liian korkea ja kaikkea muuta vastaavaa. On ollut valituskierrosta valituskierroksen perään.

Yksi iso este poistui melko tarkalleen vuosi sitten, kun Museovirasto ei hakenut enää valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

”Asiat menevät eteenpäin lähtökohtaisesti suunnitellulla ja sovitulla tavalla”, Timo Everi sanoo.

”Jos haluaa yhdistää, mitä maailmanpoliittinen vaihe vaikuttaa, sitten meneekin aika mielenkiintoiseksi pohdiskeluksi.”

Suurhanke on saanut lainvoimaisen asemakaavan, mutta siitä eteneminen rakennusluvan jättämiseen kestää.

Sen verran Everi suostuu arvelemaan, että rakennuslupavaiheessa menee ainakin tämä vuosi ja rakentamisessa vähintään kolmesta neljään vuoteen.

Yhtään tarkempaa määritystä häneltä ei saa.

”Ukrainan tilanne vaikuttaa kaikkeen”

Venäjän hyökkääminen Ukrainaan ja avoimen sodan käynnistäminen kahden tunnin lentomatkan päässä Suomesta hankaloittaa isojen rakennushankkeiden eteenpäin viemistä.

Mihin muuttuvat korkotasot, miten raaka-ainemarkkinat reagoivat ja miten monet muut asiat kehittyvät?

”Toistaiseksi emme ole antaneet sen vaikuttaa, mutta kyllä se tulee vaikuttamaan kaikkeen.”

Koronavirus on piinannut maailmaa ennen sodan puhkeamista ja piinaa edelleen. Tapahtumateollisuus ajautui suuriin vaikeuksiin, kun koronaviruksen takia urheilusarjoja keskeytyi ja konsertti- ja urheilukatsomot pysyivät tyhjinä.

”Koronamaailma olisi riittänyt vastoinkäymisiksi.”

Garden Helsinki sai suunnitteluvarauksen hankkeelleen vuonna 2015 . Everi sanoo nyt, että toive olisi ollut päästä rakentamaan vuonna 2020.

Hanke on kohdannut harvinaisen paljon vastoinkäymisiä.

Jos verrataan Tampereen Nokia-areenaan, sielläkään kaikki ei mennyt yhdessä humauksessa.

Tampereella pelattiin ensimmäiset liigaottelut joulukuun alussa, mutta puheet areenasta käynnistyivät vuonna 1998, kun Pasilan areena oli täyttänyt vuoden.

”Silloin tarjottiin Sorsapuiston aluetta, ja hanke painui unohduksiin muutamiksi vuosiksi”, Kalervo Kummola sanoo.

”Tämä nykyinen projekti alkoi vuonna 2006.”

”Ilmapiiri ei ole ennallaan”

Tampereella kesti 23 vuotta ensimmäisistä puheista siihen, että kiekko pudotettiin jäähän liigaottelussa.

Jos tätä laskukaavaa käyttää Garden Helsingin kohdalla, aikaa on vielä mutta ei kovin paljon.

Hankkeen kustannusarvio liikkuu 600–800 miljoonassa eurossa ja sisältää areenakokonaisuuden ja asuntorakentamisen.

Siihen kysymykseen, ovatko rahoittajat käyneet epävarmoiksi, Everi antaa kiertelevän vastauksen.

”Kaiken kaikkiaan yleinen ilmapiiri ei ole pysynyt ennallaan viimeisten viikkojen aikana.”

”Hankkeeseen ei kohdistu mitään erityistä epäluuloa. Se on hyvä hanke ja se on taloudellisesti asianmukaisesti rakennettu.”

Sen Everi myöntää, että pandemia on hidastanut rakennushanketta vuoden tai pikemminkin puolitoista.

Tavoitteena Suomen suurin areena

Julkisuudessa HIFK:n uuden areenan katsomokapasiteetista liikkuu vaihtelevia lukemia. Everi sanoo, että lasketaan penkit vasta sitten, kun areena on valmis.

”Ei olla kerrottu sitä [katsoja-] lukua eteenpäin, mutta kyllä siitä riittävän iso tulee.”

”Onhan se ihan selvää, että jos Helsinkiin tulee areena, se on Suomen suurin. Eihän tässä epäselvyyttä voi olla. Eihän me nyt pienempää tehdä kuin jossain muualla.”

Nämä lukemat ovat olleet julkisuudessa: katsomoon mahtuu 11 000–16 000 katsojaa, asuntoja tulisi noin 350–400 asukkaalle, hotelliosuuden koko olisi 21 000 neliötä ja toimi- ja liiketiloja kertyisi noin 42 000 neliötä.

Suurin osa hankkeesta painuisi maan alle eli noin 96 800 neliötä, ja maan päälle jäisi noin 60 000 neliötä.

Paljon on isoa ja kaikkea, mutta ensin täytyisi saada rakennuslupa valmiiksi ja hyväksyttäväksi.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Garden Helsinki on kohdannut häkellyttävän paljon vastoinkäymisiä – Ukrainan tilanne tuo uusia haasteita”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat