Mahdollisuuksien talo valmistui Seinäjoelle - Hyvällä kosteudenhallinnalla voi alentaa rakennuskustannuksia

Seinäjoelle Kyrkösjoen rantaan nousseessa 26 000-neliöisessä Mahdollisuuksien talossa eli M-talossa on yhdistetty moderniin ympäristöön sekä erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelut että ihmisten arkinen kohtaaminen.

Talon suunnittelussa on hyödynnetty tutkimustietoa fyysisen ympäristön vaikutuksesta terveyteen ja tavoitteena on ollut tehdä rakennus, joka tarjoaa käyttäjille toipumista tukevan ja terveellisen ympäristön.

”Kunnolla tekeminen on halvempaa”

Koska M-talon tarkoitus on luoda terveellinen ympäristö toipumiselle, yksi tärkeä tavoite rakentamisessa oli nimenomaan terveellinen sisäilma.

”Kun on kysymys sairaalarakennuksesta, ei sisäilmaongelmia yksinkertaisesti voi esiintyä ja tästä syystä tarkka kosteudenhallinta oli itsestäänselvyys suunnittelun alkumetreiltä lähtien”, kertoo M-Talon työmaan valvojana toiminut Ilkka Hyvönen Kiinteistö oy Terveysteknologiakeskus Mediwestistä.

Rakentajana toimineen Peabin työpäällikkö Harri Järvinen nostaa kostaudenhallinnan osalta esiin myös takuu- ja vastuuasiat.

”Kaikkien kannalta on järkevämpää tehdä kerralla kunnollista jälkeä. Kunnolla tekeminen on yksinkertaisesti halvempaa. Lisäksi Peabilla pidetään tärkeänä koko rakennusalan maineen kannalta, että kosteudenhallinta on hoidettu asianmukaisesti jokaisessa rakennuskohteessamme.”

M-talon rakentamisessa alitettiin suunniteltu budjetti kirkkaasti.

”Rakentamisen budjetti oli 65 miljoonaa euroa, ja se alitettiin yli 1,5 miljoonalla eurolla”, toteaa Hyvönen.

Kosteudenhallinta hyvin suunniteltu

Urakkakohteissa kosteudenhallinnassa käytettävästä toimintamallista päättää tilaaja, M-talossa Kiinteistö oy Terveysteknologiakeskus Mediwest.

”Kosteudenhallintaohje tuotettiin M-taloon Contria oy:n toimesta rakennesuunnitteluvaiheessa, ja se noudatteli hyvin pitkälle alalla käytössä olevaa Kuivaketju10-mallia”, kertoo Hyvönen.

Peab tuotti M-talossa kosteudenhallintasuunnitelman kosteudenhallintaohjeen pohjalta.

”Suunnitelman lisäksi toimme projektiin kaiken sen osaamisen, jota meillä kosteudenhallinnasta on. Omissa kohteissamme käytämme aina Kuivaketju10-mallia, ja vaikka kyseistä mallia ei ollut nyt suunnitteluvaiheessa valittu, meidän toimintamallimme olivat projektin aikana hyvin saman sisältöisiä kuin Kuivaketju10:ssä”, kertoo Järvinen.

Hyvönen vahvistaa, että rakentajan tuoma osaaminen kosteudenhallinnasta oli arvokasta.

”Peabilla oli täysi työkalupakki käytössään kostaudenhallintaan, ja tästä syystä kostaudenhallintaan liittyvät asiat olivat mielestäni varsin täydellisesti suunniteltuja. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä rakennusliikkeen toimintaan ja siihen, miten koko projekti oli aikataulutettu.”

Järvinen antaa toisaalta arvoa myös tilaajan ammattitaitoiselle ja ymmärtäväiselle toiminnalle.

”Tilaaja kuunteli ja arvosti osaamistamme. Jos näimme, että jokin asia ei ole mahdollinen alkuperäisen suunnitelman mukaisena, tilaaja oli valmis tekemään muutoksia. Saimme esimerkiksi muutettua aikataulua niin, että pystyimme hyödyntämään kesän parhaat rakennuskuukaudet, vaikka alun perin rakennustyömaan piti olla suljettuna kesän ajan”, kertoo Järvinen.

Toisaalta tilaaja ei myöskään yrittänyt kiirehtiä liikaa, mikä on Järvisen mukaan projektin onnistumisen ja aikataulussa pysymisen kannalta myös tärkeä asia.

Rakentamista viidessä lohkossa

Sekä Hyvösen että Järvisen mukaan yksi tärkeimmistä onnistumisista M-talon kosteudenhallinnassa oli se, että rakennus lohkottiin rakennusvaiheessa viiteen osaan.

”Saimme ensimmäisen lohkon nopeasti sateelta suojaan, lämmöt päälle ja pääsimme etenemään sisätyövaiheeseen. Samaan aikaan viidennessä lohkossa tehtiin seiniä kellariin. Saimme aina yhden lohkon säältä suojaan ja kun vesikatto saatiin pitäväksi, siirsimme sääsuojan seuraavan lohkon päälle”, Järvinen selventää.

M-talo on rakennuksena puhtausluokitukseltaan P1, mikä tarkoittaa, että tilat on pidettävä rakennusaikana roskattomana ja pölyttömänä. P1-luokituksen avulla päästiin hyvään ja tavoiteltuun sisäilman laatuun rakennuksen valmistuttua.

”P1-luokitus tukee myös rakennusaikaista kosteudenhallintaa, koska silloin tila on siisti eikä siellä ole mitään ylimääräistä”, toteaa Järvinen.

Myös M-talon pintamateriaalit on suunniteltu niin, että käytössä on kosteudenhallinan kannalta hyviä ratkaisuja.

”Muovimattoja ei ole juuri missään ja lattiat ovat klinkkeriä tai esimerkiksi uivia vinyylilattioita”, Hyvönen lisää.

Hyvönen pitää myös hyvänä ratkaisuna sitä, että kaikkien työmaalla toimivien toimistotilat olivat projektin aikana työmaalla.

”Se oli mielestäni yhteistyön kannalta erinomainen asia. Saimme vaihettua keskenämme tietoa helposti ja nopeasti.”

Työmaan henkilöstö koulutettiin

Hyvösen mukaan Peab toi myös rakentamiseen hyviä käytäntöjä kostaudenhallinnan osalta. Peab muun muassa järjesti koko työmaan henkilöstölle Rakennusteollisuuden Koulutuskeskuksen kurssin, jossa henkilöstön kostaudenhallintaan liittyvä osaaminen todennettiin kokeilla kurssin lopussa.

”Tämä on meillä normaali toimintamalli, sillä osaamisen pitää oikeasti jalkautua työmaalle niille henkilöille, jotka työssään ovat kosteudenhallintaan liittyvien asioiden kanssa tekemisissä”, Järvinen lisää.

Peabin normaaliin toimintamalliin kuuluu myös se, että työmaan kokenut mestari kiertää kerran viikossa koko työmaan ja tekee tarkastuksen nimenomaan kosteudenhallinnan näkökulmasta.

”Jos puutteita havaitaan, ne korjataan ja kuitataan seuraavan viikon kierroksella. Kaikki toimet on myös dokumentoitu. Sama koskee M-talon työmaalla alusta asti tehtyjä olosuhdemittausten tuloksia”, Järvinen toteaa.

Kuivaketju10 nostaa kostaudenhallintaan liittyvät asiat esille

Järvisen mukaan Peabin kokemukset Rakentamisen laatu Rala ry:n Kuivaketju10-toimintamallin käytöstä ovat olleet hyviä.

”Mallissa suunnittelijat ovat mukana alusta lähtien ja kosteudenhallintaan liittyvät asiat ovat ikään kuin akuutteja koko rakennusajan. Myös dokumentointi on parantunut paljon Kuivaketju10:n ansiosta”, sanoo Järvinen ja jatkaa:

”Ralan sähköisestä järjestelmästä on tullut työmaillamme arkinen työkalu. Kosteudenhallintakoordinaattori ottaa asiat esille, ja varmistaa, että kaikki tarvittava tulee tehtyä ja myös kuitattua. Dokumentoinnista jää jäljet, mikä on erinomaista loppukäyttäjän ja rakennuksen koko elinkaaren kannalta.”